Marja-Riitta Vest: ”Kohti tiiviimpää Merenkurkun korkeakouluyhteistyötä”

Marja-Riitta Vest

Kirjoittaja Marja-Riitta Vest on Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on energia-, talous- ja turvallisuuspolitiikan murroksessa vahvistunut entisestään. Aika jota elämme on nostanut myös Merenkurkun geopoliittisesti uuteen asemaan, esimerkiksi vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Merenkurkun alueen yhteistyö on ollut aktiivista jo hyvin kauan. Kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu ja saavutettu. Seuraavana siintää suunnitelmissa kiinteä yhteys, joka mahdollistaisi yhteisen Merenkurkun ”talousalueen” kehittymisen ennennäkemättömällä tavalla. Tavoitteena onkin Merenkurkun alueen vahvistaminen globaalisti houkuttelevana työ- ja opiskeluympäristönä ja investointikohteena.

Suotuisa kehityskulku edellyttää rohkeaa visiointia, tekoja ja onnistumisia monella eri tasolla, esimerkiksi korkeakouluyhteistyössä. Muodostaahan korkeakouluekosysteemimme valtaisan voimavaran liki 100 000 opiskelijan myötä.

”Merenkurkun kyvykkyyksien silta”

Runsas vuosi sitten Merenkurkun neuvoston hallitus sai eteensä esityksen nimeltään Kvarken Competence Bridge. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen eikä ainoa keskustelun avaus, vaan tukee muita vastaavia aloitteita liittyen esimerkiksi Merenkurkun yliopistoon.

Esityksen taustalla on jo monta vuosikymmentä jatkunut Merenkurkun yhteistyö ja aikamme, jossa Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on vahvistunut entisestään. Yhteistyö on ollut monella tavoin hyvää ja hedelmällistä, mutta samalla hieman pisteittäistä ja ehkä myös henkilöitynyttä.

Marja-Riitta Vest
Marja-Riitta Vest

Nyt haussa on entistäkin tavoitteellisempi ja priorisoidumpi alueemme koulutusorganisaatioiden koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Esitystä tehdessä yhteiseksi isoiksi teemoiksi olimme jo tunnistaneet energiamurroksen kohti vihreää siirtymää, kestävän ja älykkään kaupunki- ja aluekehittämisen sekä ennakoivat toimet hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi, digitaalisen valmistuksen ja robotisaation näihin liittyvät uusine liiketoimintamalleineen sekä logistiikan ja huoltovarmuuden.

Voimakkaan digitaalisen kehityksen myötä puhumme jo neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Kompleksiset haasteet vaativat kokonaisvaltaista, systeemitason ymmärrystä ja monien alojen asiantuntijuuden yhteensovittamista. Erittäin paljon merkittävää tutkimusta ja kehitystä on käynnissä. Aloite haastaa korkeakoulut systeemisemmin yhteistyöhön Merenkurkun neuvoston EAYY-alueella.

Erittäin paljon merkittävää tutkimusta ja kehitystä on käynnissä.

Merenkurkun neuvosto, joka tukee alueemme etuja laajasti yhteensovittavana, visionäärisenä toimijana, esitettiin sopivaksi tahoksi viemään aloitetta eteenpäin. Merenkurkun neuvoston rooli ensimmäisenä täysin pohjoismaisena EAYY-alueena 1.1.2021 lähtien nimittäin mahdollistaa aivan uudella lailla alueen kehittämisen ja vahvistamisen valtionrajat ylittävien yhteistyöhankkeiden avulla. Se myös mahdollistaa yhteisten tutkimus- ja koulutushankkeiden hakemisen EAYY-statuksen alla. Alueemme korkeakoulut ovatkin liittyneet kiitettävästi EAYY:n jäseniksi.

Merenkurkun neuvosto näki esityksen potentiaalin, ja liikkeelle on lähdetty. Uumajassa vastikään järjestetyn Pohjolan päivän yhteydessä järjestettiin Merenkurkun korkeakouluyhteistyötä koskeva paneelikeskustelu. Oli ilahduttavaa kuulla vahva yhteistyön tahtotila. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä on kyllä, mutta hieman hajanaista ja varsin usein se on edelleen henkilökontaktien varassa. Ajatus systeemisemmästä yhteistyöstä otettiin mielenkiinnolla vastaan.

Merenkurkun neuvosto onkin jo tarttunut esitykseen ja hakenut rahoitusta tavoitteellisen työn aloittamiseen. Ensimmäisenä vuorossa olisikin yhteisen tavoitekuvan luonti, jota kohti Merenkurkun kyvykkyyksien sillalla kuljemme.

Kun olemme yhtä mieltä visiosta, on priorisoitava yhteistyön pääalueet ja analysoitava nykytilanne ja päätettävä eteneminen vastuineen realistisen aikajänteen mukaisesti. Ja kuten aina ekosysteemityössä, on työllä oltava johtajansa. Tämäkin kokonaisuus kannattaa pilkkoa sopiviin osatavoitteisiin ja syödä elefanttia pala kerrallaan. Onnistumiset poikivat lisää onnistumisia ja epäonnistumisista opitaan matkan varrella.

Luonnollisesti Merenkurkun kyvykkyyksien silta kuljettaa meitä kohti Merenkurkun alueen elinvoiman, kilpailukyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista , yhdessä.

LUE MYÖS:

Marja-Riitta Vest: “Suomi elää Länsirannikosta”

Lämna ett svar