Kirjoittaja Marja-Riitta Vest on Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja.
Länsirannikon merkitys Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja edelleen hyvinvoinnille on yksinkertaisesti elintärkeä. Länsirannikkoon lasketaan Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Maapinta-alaltaan Länsirannikon 30 km vyöhyke muodostaa noin 10 % Suomen koko pinta-alasta. Alueella asukkaita on 1,2 miljoonaa eli joka viides suomalainen elää Länsirannikolla. Teollisuuden toimipaikoista joka neljäs yli 10 henkilön yritys sijaitsee alueella. Länsirannikko tuottaa viidenneksen koko maan BKT:sta.
Länsirannikko on Suomen viennin sykkivä suoni. Suomen tavaraviennistä osuus on yli kolmannes ja maakunnat Suomen kärkikastia, sijoilla 1,3,4 ja 7. Vastaavasti jalostusarvoltaan sijaluvut ovat 1, 2, 3 ja 8. TKI-menojen osuus on neljännes koko maan TKI-menoista.
Länsirannikosta käytetäänkin vahvan kehityksen myötä syystä nimitystä Läntinen teollisuusvyöhyke. Länsirannikolle on suunnitteilla kymmenien miljardien edestä energiatalouden ja muita investointeja, mm. vetyyn, akkuihin ja muihin mineraaleihin, kiertotalouteen ja muihin vihreisiin investointeihin kuten aurinko- ja tuulivoimaan, metsä- ja metalliteollisuuteen, kemian teollisuuteen, elintarvike- ja muihin teollisuuden aloihin.
Länsirannikon osaamisen ja työvoiman tarpeista
Investoinnit ajoittuvat tuleviin vuosiin ja tulevat vaatimaan niin uutta osaamista kuin lisää ammattitaitoista työvoimaa. Kaiken kaikkiaan suuri osa investoinneista kohdistuu aloille, jossa on käynnissä iso teollinen muutos. Tarve on siis jo täällä, tässä ja nyt. Investointien aikataulut elävät, mutta varauduttava on.
Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen ajankohtaiselle tarjonnalla vastataankin tarpeisiin jo nyt, mm. vedyn, akku- ja materiaalitekniikan, tuulivoimaosaamisen työelämässä oleville suunnatuille koulutuksilla. On myös huolehdittava työkyvyn ylläpidosta.
Tämäkään ei riitä, vaan meidän on siirrettävä katse entistä nuorempiin sukupolviin ja heidän hyvinvointiinsa. Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointi on oltava keskiössä, jos aiomme varmistaa työvoiman riittävyyden myös jatkossa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ikäryhmää vaan tarvitsemme kaikkia. Luonnollisesti työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on merkittävä osa palettia, jolla varmistamme osaavan työvoiman riittävyyttä.
Satsaamalla koulutukseen kaikilla tasoilla varmistamme myös riittävän TKI-henkilöstön yrityksille.
Länsirannikon ammattikorkeakoulujen yhteistyön taustavoima: ”Suomi elää Länsirannikosta”
Länsirannikon ammattikorkeakoulut haluavat yhdessä varmistaa alueiden yrityksille ja työelämälle uutta työvoimaa ja nykyisen työvoiman osaamisen ja työkyvyn ylläpitoa,
t&k-voimaa pilotointeihin, kokeiluihin ja kehittämiseen sekä innovointia ja validointia tuleviin investointeihin.
Vaasan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat halunneet kantaa kortensa kekoon ja vuoden 2023 alusta sitoutuneet tiiviiseen Länsirannikkoyhteistyöhön, opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollistamana ja tukemana.
Luonnollisesti yhteistyötä tehdään samalla laajasti myös muuten alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Länsirannikon ammattikorkeakoulut muodostavat kuitenkin selkeän osaamiskeskittymän, jonka painopistealueina ovat teollisuus, energia, logistiikka, terveys ja hyvinvointi sekä huoltovarmuus.
Luonnollisesti yhteistyötä tehdään samalla laajasti myös muuten alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Temaattiset painopisteet ovat nousseet alueiden älykkään erikoistumisen strategioista, alueiden ja niiden teollisuuden tarpeista sekä ammattikorkeakoulujen strategisista painopisteistä.
Länsirannikon korkeakoulujen vahvuudet ja osaamiset täydentävät toisiaan. Teollisuuden ja työelämän tarpeet ovat alueella strategisesti yhteiset. Temaattisella yhteistyöllä tavoitellaan ennakoivaa otetta ja monialaista yhteistyötä systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Katse myös Pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen
Länsirannikolla on historiallisesti pitkä ja tiivis yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Vihreä siirtymä, osaajapula sekä turvallisuusympäristön muutos energiakriisivaikutuksineen korostavat entisestään aktiivisen yhteistyön merkitystä Ruotsin, Suomen ja Norjan välillä.
Länsirannikkoyhteistyöllä tähdätään samalla entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen Uppsalan, Västerbottenin alueen sekä Uumajan kanssa.
Lopuksi
Yhteistyön pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa länsirannikon osaamispohjaa ja tukea näin alueellista kehitystä ja valmistautua Läntisen teollisuusvyöhykkeen investointibuumiin. Tiivis länsirannikkoyhteistyö vastaa aluetta vaivaan osaajapulaan ja mahdollistaa laadukkaiden yhteisten koulutusten tarjoamisen ja entistä vaikuttavampien TKI-hankkeiden toteuttamisen yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa.
Ammattikorkeakoulujen merkitys osaavan työvoiman tuottajina alueille on suuri. Länsirannikon ammattikorkeakouluista valmistuneista 72% on jäänyt töihin Länsirannikolle, 12% Uudellemaalle ja loput hajallaan muihin maakuntiin ja ulkomaille.
Näiden jo valmistuneiden osaamisen on pysyttävä ajantasalla toimintaympäristön muutoksissa ja uusien valmistuvien osaamisen vastattava kulloinkin työelämän tarpeita. Tämän varmistamme Länsirannikkoyhteistyöllä vielä entistäkin paremmin yhdessä.
LUE MYÖS: