Kirjoittaja Kati Komulainen on Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ammattilaisten merkitys on yhteiskunnalle korvaamaton. Heidän koulutuksensa ja asiantuntemuksensa ovat välttämättömiä monille palveluille, joita me kaikki arvostamme ja tarvitsemme.
Julkisessa keskustelussa on pohdittu, kuinka voimme varmistaa, että alan koulutus ja työpaikat houkuttelevat ja pystymme pitämään kiinni lahjakkaista ammattilaisistamme. Ajoittain keskustelussa näitä upeita ammattilaisia kutsutaan käsipareiksi, vaikka todellisuudessa tarvitaan kovan luokan osaamista.
Toivoisin, että nostaisimme esille heidän osaamisensa, kun tarvitsemme tekijöitä tärkeälle työlle. Näin osoittaisimme arvostusta heidän osaamiselleen.
Viime keväänä iloitsimme vuosien työstä. Ammattikorkeakoulut asetettiin samaan asemaan ammatillisen toisen asteen ja lääketieteen koulutusten kanssa. Harjoittelumaksuista luovuttiin tällöin. Summa oli yhteensä Suomessa kahdeksan miljoonaa euroa. Me maksoimme, että opiskelijamme saavat harjoitella.
Kyllä asian tulisi olla niin, että harjoitteluista maksettaisiin opiskelijoille. Asia on itse asiassa EU-tasolla selvityksessä ja mahdollisesti linjattavana.
Samaan aikaan insinööri- ja tradenomiopiskelijat ovat saaneet harjoitteluistaan palkkaa. Tämä kaikki nähdään arvostuksen tekoina tai niiden puuttumisena.
Ilo ei ollut pitkä. Uusi hallitus leikkaa ammattikorkeakouluilta 12 miljoonaa euroa. Neljä miljoonaa enemmän kuin maksetut harjoittelumaksut olivat. Tämä kaikki ajaa siihen, että ammattikorkeakouluilta jää kouluttamatta 450 sosiaali- ja terveysalan osaajaa. Hallitusohjelmassa luvataan lisäaloituspaikkoja, mutta rahaa niihin ei ole varattu.
Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä ja vastaamme koulutuksen laadusta. Tehostamisen tie on tullut loppuun. Kymmenessä vuodessa yhden ammattikorkeakoulututkinnon hinta on puolittunut. Ilman lisärahoitusta on aivan mahdotonta lisätä aloituspaikkoja, vaikka kuinka niin haluaisimme toimia.
Arvostetaan puheissamme ja teoissamme meille niin arvokkaita osaajiamme. Päätösten valmistelussa on hyvä nähdä niiden vaikutukset alan imagoon ja veto- sekä pitovoimaan.
Hyvät sosiaali- ja terveysalan kollegat. Me emme ole käsipareja tai hyväntekijöitä.
LUE MYÖS: