Kaisa Penttilä & Kjell-Owe Ahlskog: ”Verkostojen merkitys vetytalouden kehityksessä”

Kaisa Penttilä, Kjell-Owe Ahlskog. Hanken Alcea
Kaisa Penttilä, Kjell-Owe Ahlskog.

Vetytalouden kehittyminen Pohjanmaan näkökulmasta

Tämä on toinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, joka pohjautuu Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raporttiin sekä H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -projektin aikana kerättyihin näkemyksiin.

Artikkelin kirjoittajat ovat Kjell-Owe Ahlskog, Alcea AB, ja Kaisa Penttilä, Hanken Svenska handelshögskolan.

Vetytalous on monisäikeinen kokonaisuus. Tämän kokonaisuuden kehittyminen edellyttää eri energiajärjestelmien välisten sektorikytkentöjen onnistunutta haltuunottoa. Sekä yksittäiset pilottihankkeet että koko vetytalouden kehittyminen alueellisesti ja kansallisella tasolla ovat riippuvaisia synergioiden luomisesta eri energiasektoreiden kesken. Mikään toimija ei yksinään pysty viemään vetytalouden kehitystä eteenpäin. Jotta vetytalouden kehitystä voidaan vauhdittaa, tulee eri toimijoiden olla valmiita yhteistyöhön ja avoimia jakamaan tietoa ja osaamistaan muille.

Vetytalouden kehittymiseksi tarvitaan vahvoja alueellisia verkostoja sekä edunvalvontaan että yhteisen toiminnan koordinoimiseksi. Tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken on ensisijaisen tärkeää, mutta myös rajat ylittävää yhteistyötä ja lobbausta tarvitaan, jotta voidaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, pilottihankkeiden rahoitukseen, lupaprosesseihin, säädöksiin, verotukseen jne.

Vetytoimijoille tärkeitä uusia organisaatioita

Isot toimijat Euroopassa ja muualla maailmassa ovat jo järjestäytyneet vaikutusvaltaisiksi edunvalvontaverkostoiksi: ”Hydrogen Europe” ja ”Clean Hydrogen Partnership” (aiemmin ”Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking”) ovat keskeisimmät vaikuttamisen väylät vetytoimijoille Euroopassa.

Yritykset, joilla on halua ja kyvykkyyttä olla mukana kehittämässä kansainvälistä pelikenttää, voivat liittyä näihin verkostoihin ja aktiivisesti vaikuttaa vetytalouden kehityksen suuntaan eri työryhmien kautta.

Isot toimijat ovat jo järjestäytyneet vaikutusvaltaisiksi edunvalvontaverkostoiksi.

Työryhmät ovat läheisessä yhteydessä EU komission korkean tason päättäjiin ja toimivat vahvoina lobbaajina EU tason strategioiden taustalla. Suomalaisten yritysten on tärkeä olla mukana näissä verkostoissa. Ainoastaan sitä kautta on mahdollista vaikuttaa työn sisältöön ja tuoda esiin suomalaista näkökulmaa yhteiselle eurooppalaiselle asialistalle.

Eurooppa-tasoisten verkostojen lisäksi myös Suomessa ja Ruotsissa on perustettu kansallisia verkostoja ja toimialajärjestöjä, jotka eri tavoin edistävät vetytalouden kehittymistä ja yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan kehittyvään vetymarkkinaan.

Hydrogen Cluster Finland (Vetyklusteri) ja Kansallinen vetyverkosto tuovat yhteen toimijoita kansallisella tasolla, tosin hieman eri painopistein:

Hydrogen Cluster Finland kokoaa yhteen yrityksiä ja toimialajärjestöjä edistääkseen tiedonvaihtoa ja yhteistyötä toimialarajojen yli. Myös uusien yhteisyritysten tukeminen nähdään yhtenä toiminnan tavoitteista. Mukana olevien Suomessa toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, uusien ratkaisuiden tuottaminen globaaleille markkinoille, sekä osaamisen ja valmiuksien koordinointi yli toimialarajojen on toiminnan keskeisiä painopistealueita.

Kansallinen vetyverkosto taas on julkisten toimijoiden verkosto, joka kerää yhteen ja jakaa tietoa paikallisista vetyprojekteista alueiden välillä. Verkoston tavoitteena on tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia vetytalouden eri osa-alueilla sekä käynnistää mm. alueellisia maankäytön valmisteluja ja tämän myötä edistää vetytalouden kehitystä alueellisesti.

Lisäksi verkosto koordinoi uuden kansainvälisen vety-yhteistyön syventämistä: BotH2nia on ruotsalaisten ja suomalaisten organisaatioiden verkosto, jonka tavoitteena on luoda Euroopan suurin vetyklusteri Pohjanlahden ympärille.

Vaasan seudun vetytoimijoiden yhteen kokoamiseksi on muodostettu alueellinen vetyverkosto, joka on lähtenyt liikkeelle H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -projektin nimellä. Verkoston tavoitteena on mm. kasvattaa paikallista tietopohjaa vetyyn liittyen, tukea uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, tuoda yhteen asiantuntijat yrityksistä, korkeakouluista ja julkiselta puolelta, sekä järjestää seminaareja ja tapahtumia.

Ajatuksena on, että tämän verkoston toiminnan kautta alueelliset sidosryhmät voivat luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia ja laittaa liikkeelle alueelle soveltuvia vetypilottiprojekteja. Yritysten on kuitenkin hyvä muistaa, että liiketoimintamahdollisuudet tulevissa vetyekosysteemissä eivät rajoitu niihin toimijoihin jotka ovat suoraan mukana vedyn tuotantoprosesseissa tai ovat itse vedyn käyttäjiä.

Vetyarvoketjuihin liittyy monia liiketoiminnan osa-alueita, joissa alueen pienet ja keskisuuret yritykset voivat löytää markkinarakonsa ja siten välillisesti hyötyä kasvavasta vetytaloudesta.

Aktörer samlade kring Vätgastemat i Vasa i november 2021.
Vetytoimijoita kokoontui Vaasassa marraskuussa 2021.

Osaamisen jakaminen ja uudet kontaktit verkostotoiminnan ytimessä

Verkostojen merkitys kasvaa erityisesti nyt, kun vetytalouden kehitystä ollaan vauhdittamassa ja kun uusia pilottiprojekteja ollaan käynnistämässä. Vetytoimijoiden tulee yhdessä varmistaa, että hankkeet jakautuvat tarpeeksi laajalle kattaakseen vetyarvoketjun eri osat, mutta myös niin että saavutetaan synergiaetuja eri projektien välillä.

Verkostoyhteistyön kautta toimijat voivat jakaa toisilleen tärkeää tietoa, jolla vältetään turhaa päällekkäisyyttä hankekehityksessä. Verkostojen kokoaman tiedon avulla uusia hankkeita voidaan myös paremmin rakentaa aiempien hankkeiden kehittämän tiedon päälle.

Koska vetytalouden kehitys on vielä alkuvaiheessa, kokemusta on kerrytettävä ja asiantuntemusta tullaan rakentamaan projekti kerrallaan. Verkostoituminen on tehokas tapa levittää pilottihankkeissa kertynyttä tietoa ja luoda uusia kontakteja, joita tarvitaan jotta vetytalouden saralla voi tapahtua edistystä. Tämän tiedon jakaminen tulee hyödyttämään sekä suoraan vetyprojekteissa mukana olevia yrityksiä että niitä, jotka eri tavoin haluavat tulla osaksi vetytalouden arvoketjua tulevaisuudessa.

Seuraavassa artikkelissa käsittelemme pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia vetytalouden eri arvoketjuissa.

Pienten ja keskusuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raportti on tehty VASEKin toimeksiantona Future Cleantech Solutions -projektissa.

 

LUE MYÖS:

Vetytalouden kehityksen askelmerkkejä

Vastaa