Vetytalouden kehityksen askelmerkkejä

Kaisa Penttilä, Kjell-Owe Ahlskog rapport
Kaisa Penttilä, Kjell-Owe Ahlskog.

Vetytalouden kehittyminen Pohjanmaan näkökulmasta

Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, joka pohjautuu Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raporttiin sekä H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -projektin aikana kerättyihin näkemyksiin.

EU panostaa voimakkaasti vetytalouden kehittämiseen ja se on nopeasti saavuttanut avainaseman unionin tavoitteissa vähentää hiilidioksidipäästöjä eri teollisuudenaloilla, kuten teräs-, energia-, liikenne- sekä kemian- ja prosessiteollisuudessa. Vetytalouden kehitys riippuu kuitenkin useiden eri tekijöiden yhteistoiminnasta ja muodostaa näin ollen monimutkaisen ja monitasoisen kokonaisuuden.

Vetytalouden kehitys tulee olemaan vahvasti riippuvainen eri energiajärjestelmien välisestä niin kutsutusta sektorikytkennästä. Sektorikytkennällä tarkoitetaan eri energiankäyttäjien (lämmitys, teollisuus, liikenne) välistä yhteistoimintaa, missä hyödynnetään jatkuvasti eri energiamuotoja (sähkö, vety, maakaasu, biokaasu, biopolttoaineet jne.) mahdollisimman tehokkaasti ja jossa sivutuotteet hyödynnetään tähän prosessiin kytköksissä olevissa muissa teollisissa prosesseissa.

”Muna vai kana” – kuinka tuotanto ja käyttökohteet löytävät toisensa?

Vetytalouden kehityksen yksi ominaispiirre, joka pätee moniin muihinkin vihreään siirtymään liittyviin kehityskulkuihin, on niin sanottu ”muna vai kana” -suhde: Infrastruktuuri on rakennettava, jotta kysyntä kasvaisi, kun taas kysyntä on se mikä motivoi infrastruktuuri-investointeja alun alkaenkin.

Yhden osan kehitys on siis ajoitettava muiden osioiden kanssa, jotta voitaisiin saavuttaa synergiaetuja, joita tarvitaan kehityksen nopeuttamiseksi. Vedyn tuotantolaitokseen ei kannata investoida, jos ei tiedetä, mikä sen käyttötarkoitus tulee olemaan tai onko olemassa asiakas, joka on halukas ostamaan.

Harmaan ja vihreän vetykaasun lähteet
Harmaa vety tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (esim. maakaasu), vihreä vety uusiutuvilla energialähteillä (esim. tuuli- ja aurinkoenergia).

Tähän asti vihreä vety on ollut liian kallista kilpaillakseen harmaan vedyn kanssa teollisissa prosesseissa ja markkinoita tälle ympäristöystävällisemmälle vaihtoehdolle ei vielä ole. Suurinvestoinnit vihreän vedyn tuotantoon eivät vielä ole niin pitkällä, että siitä olisi tullut markkinoilla myytävä hyödyke.

Uudet vedyntuotantoprojektit täytyy siis suunnitella synkronoidusti käyttökohteiden kehittymisen kanssa, jotta kysynnän ja tarjonnan välille saadaan syntymään tarvittava tasapaino.

Asiakas saatava mukaan alusta lähtien

Vedyn haasteena on, että liiketoimintastrategiaa ei voi rakentaa sen varaan, että tuotettaisiin hyödyke olemassa oleville markkinoille. Sen sijaan asiakas on saatava mukaan jo kehitysvaiheessa, ja varmistettava tämän halukkuus maksaa preemio ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon tarjoavasta ratkaisusta.

Offtake-sopimukset, joissa asiakas on alusta asti mukana ja sitoutuu pitkäaikaiseen kumppanuuteen, näyttävät olevan avainasemassa onnistuneiden yhteisprojektien käynnistämisen taustalla. Nämä sopimukset näyttävät olevan myös edellytys sille, että hankkeet saavat ulkopuolista rahoitusta sekä valtion/EU-avustusten muodossa että yksityisiltä sijoittajilta.

Offtake-sopimukset näyttävät olevan avainasemassa onnistuneiden yhteisprojektien käynnistämiseen sekä ulkopuolisen rahoituksen saamiseen.

Projektien tulee olla liiketoimintalähtöisiä, muuten on olemassa riski, että syntyy hankkeita ilman todellista tarvetta epärealistisilla taloudellisilla ehdoilla. Tuottovaatimukset ovat kuitenkin erilaiset innovatiivisille pilottihankkeille, joissa on potentiaalia pitkäaikaiseen liiketoimintaan, ja jotka voivat luoda arvoa muillakin tavoilla (esimerkiksi ilmasto- ja kestävyysnäkökohdat, uuden tiedon ja liikesuhteiden kehittäminen jne.).

Tarvitaan siis uusia liiketoimintamalleja, joissa toimialojen väliset synergiat pystytään osoittamaan, kustannukset elinkaaritasolla laskemaan ja ottamaan huomioon myös arvo, jota luodaan ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi.

Pilotti- ja demonstraatiohankkeiden avulla kehitetään osaamista ja saadaan tarvittavaa kokemusta

Sekä suuret että pienet pilotti- ja demonstraatiohankkeet ovat tärkeitä vetytalouden ajureita niin globaalisti kuin alueellisestikin. Näiden hankkeiden tulee toimia suuren mittakaavan koelaboratorioina, joissa alueen yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään tekniikoitaan ja palvelujaan sekä hankkimaan referenssejä kilpaillakseen niin paikallisilla kuin globaaleilla markkinoilla.

Siksi on äärimmäisen tärkeää luoda alueelle onnistuneita lippulaivahankkeita, joissa paikalliset toimijat voivat tehdä yhteistyötä ja kehittää osaamistaan.

Pitkän ajan kehitystyötä ja panostus tulevaisuuteen

Siirtyminen energiajärjestelmään, jossa myös vedyllä on iso rooli, ei tapahdu yhdessä yössä. Kehitystyö Euroopan komission tavoitteiden saavuttamiseksi tulee vaatimaan vuosikymmenien ponnistuksen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole lukittu vain yhteen mahdolliseen näkymään, vaan tämä kehitys on jatkuva prosessi, johon eri tahot omilla toimillaan vaikuttavat.

Vetytalous kehittyy myös Pohjanmaalla niiden päätösten pohjalta, joita yritysjohtajat ja päättäjät priorisoivat. On tärkeää miettiä, haluaako olla mukana leipomassa kakkua josta haluaa hyötyä itse vai ostaa sen, jonka joku muu on leiponut.

Verkostojen merkitys ja rooli vetytalouden kehityksen kannalta on keskeinen. Käsittelemme tätä aihetta seuraavassa artikkelissamme.

Pienten ja keskusuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raportti on tehty VASEKin toimeksiantona Future Cleantech Solutions -projektissa.

 

LUE MYÖS:

Kaisa Penttilä: ”Onko sinulla jo rooli ekosysteemissä?”

Vastaa