Kirjoittajat Minna Jakobsson ja Kåre Björkstrand toimivat Viexpolla kansainvälistymisasiantuntijoina. Lauri Laaksonen toimii Viexpolla markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijana sekä NordicHub Managerina.
Tämän vuoden alussa käynnistyi Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian ja Viexpon yhteinen, Pohjanmaan liiton rahoittama projekti Cluster Development for Growth and Resilience in the Boat and Food Industry (jatkossa ClusDe-projekti). Projektin tavoitteena on vahvistaa vene- ja elintarvikealan kasvumahdollisuuksia Pohjanmaalla.
Projektissa on tarkoituksena edistää yritysten välistä yhteistyötä ja lisätä yritysten tietoa klustereista. Lisäksi selvitetään, miltä mahdollinen alueellinen vene- tai elintarvikeklusteri voisi näyttää tulevaisuudessa.
– Haluamme toimia hankkeessa yrityslähtöisesti ja keskustella ja kartoittaa yritysten näkemyksiä ja tarpeita yhteistyöhän ja klusteritoimintaan liittyen, kertovat Viexpolla hankkeessa työskentelevät Kåre Björkstrand ja Minna Jakobsson.
Mutta mikä on klusteri ja millä tavalla se voi hyödyttää yrityksiä? Ja mitä on tärkeä huomioida klusterin toiminnassa? Avataan näitä kysymyksiä hieman lisää.
Mikä on klusteri?
Klusterilla viitataan yleisesti verkostoon tai ryhmään toimijoita tietyllä maantieteellisellä alueella, joita yhdistää jokin teema kuten yhteinen ala. Yritykset yhden klusterin sisällä voivat olla tuotevalmistajia ja niiden alihankkijoita, palveluntuottajia sekä tukku- ja vähittäiskauppiaita.
Yritysten lisäksi klusteriin kuuluu usein myös tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä julkisen sektorin toimijoita (eli ns. Triple Helix -malli). Näiden lisäksi tänä päivänä korostetaan enenevissä määrin myös startupien/yrittäjien ja rahoittajien mukana oloa (eli ns. Penta Helix -malli).
On tärkeä huomioida, että klusterissa yritykset tekevät yhteistyötä mutta ne voivat myös kilpailla keskenään.
Mitä hyötyä klusteri tuo yritykselle?
Klustereilla on todettu olevan positiivinen vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja kansainvälistymiseen. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan klustereiden yrityksillä on esimerkiksi neljä kertaa todennäköisemmin innovaatiotoimintaa ja 3,6 % korkeampi tuottavuuden kasvu kuin klusteriin kuulumattomilla yrityksillä.
Saman tutkimuksen mukaan klustereissa toimivilla yrityksillä on enemmän kansainvälistä toimintaa (14 % yrityksistä) kuin yrityksillä, jotka eivät ole mukana klusterissa (5–6 % yrityksistä).
TKI-toiminnan ja kansainvälistymisen tukemisen lisäksi yhteistyö klusterissa tarjoaa mahdollisuuden tarpeellisen tiedon ja osaamisen jakamiselle, yhteiselle tuotekehitystyölle sekä resurssien tehokkaammalle käytölle esimerkiksi yhteisen brändäyksen kautta.
Mitä on tärkeää huomioida klusterin toiminnassa?
Aivan keskeistä klusterin jatkuvuuden ja toiminnan hyötyjen saavuttamiseksi on jäsenten, etenkin yritysten, sitoutuminen klusteritoimintaan. Heillä tulee olla yhteinen näkemys siitä, että klusteritoiminnalla voidaan saavuttaa enemmän kuin yksin toimimalla.
Lisäksi klusterin menestyksekäs toiminta edellyttää, että löytyy selkeä(t) teema(t) joihin keskitytään. Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi on oleellista, että kyseiset teemat ovat johdettuja yritysten ja alan yhteisistä haasteista sekä mahdollisuuksista.
Tulee siis määrittää mikä on klusterin tärkein tai tärkeimmät tavoitteet, ja mitä halutaan saada aikaan klusteritoiminnalla. Yhtä tärkeää on myös määrittää, mihin klusteri ei fokusoi.
ClusDe-projekti kartoittaa klusterin edellytyksiä
Tämän vuoden käynnissä oleva ClusDe-projekti toimiikin tapana perusteellisesti selvittää kahden toimialan tarpeet ja lähtökohdat klusterityöskentelyyn, tai muuhun laajennettuun yhteistyöhön, liittyen.
Klusteritoiminnan mahdollistamiseksi nyt ja jatkossa, toimialoilla tulee löytää keskeisiä teemoja, joissa yrityksessä haluavat syventää yhteistyötä. Näitä teemoja voivat olla esimerkiksi vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyvät teemat, joissa voidaan yhdessä hakea toimivia ratkaisuja.
Lisäksi tarkoituksena on saavuttaa ymmärrys muun muassa siitä minkälaisessa juridisessa muodossa klusteria tai syvennettyä yhteistyötä lähdetään edistämään, ja miten toiminta rahoitetaan. Matkan varrella syntyy varmasti monia hyviä kysymyksiä ja keskusteluita näihin sekä muihin keskeisiin kysymyksiin liittyen.
– Alkuvuoden aikana on käyty jo monia hyvä keskusteluita, ja meille on jo syntynyt ymmärrys esimerkiksi siitä, minkälaisia yhteistyötarpeita alojen yrityksillä on. Tästä on hyvä jatka eteenpäin, toteavat Minna Jakobsson ja Kåre Björkstrand.
LUE MYÖS:
Carita Pöntiö: ”Yritysryhmän kanssa markkinaselvitysmatkalla Tukholmassa”