Kirjoittaja Carita Pöntiö toimii Viexpolla kansainvälistymisneuvojana ja vetää mm. Kasvua digikanavista – kohteena Ruotsi -yritysryhmäprojektia.
Viexpolla yritysryhmäprojektia Kasvua digikanavista – kohteena Ruotsi lähdettiin suunnittelemaan loppukesästä 2021. Mukaan lähtivät seitsemän yritystä: Mirror Line Oy, Flat Out Trading Oy, Nevertex Oy/Wjarm, Rimita Green Oy, Oy Lurv Ab, Utua Finland Oy ja PaaPii Design Oy.
Projektin keskiössä on yritysten markkinaymmärryksen lisääminen, potentiaalisen kohderyhmän tunnistaminen Ruotsin markkinassa, kilpailuetujen kirkastaminen, verkkokauppaan kohdistuvat kehittämistoimet ja tietysti myynnin käynnistäminen ja kasvattaminen Ruotsissa.
Projektin kokonaisbudjetti on noin 380 000 euroa. Yrityskohtaiset budjetit vaihtelevat 40 000–50 000 euron välillä. Yritykset maksavat 25 % kustannuksista sitä mukaan, kun niitä toteutuu, ELY:n osuus on 75 %. Toisin sanoen, projektin avulla yrityksille kanavoituu 285 000 euroa rahoitusta. Viexpo hallinnoi projektia alusta loppuun ja mm. kaikki aikaa vaativa paperityö hoituu meidän toimestamme.
Projektin toimenpiteet
Projekti käynnistyi tammikuussa 2022 yrityksille tehdyillä markkinaselvityksillä ja kasvusuunnitelmilla. Yritykset saivat itse ehdottaa palveluntarjoajia tähän, lisäksi me Viexpolla haimme tähän sopivia kumppaneita.
Tarjoukset näihin kokonaisuuksiin saatiin kahdeksalta eri palveluntarjoajalta, joista yritykset saivat itse valita sopivan kumppanin.
Loppukesän ja syksyn 2022 aikana käynnistettiin kasvusuunnitelmassa yksilöityjä kehittämistoimia. Suurin osa yrityksistä lähti uudistamaan olemassa olevaa verkkokauppaansa kokonaan.
Markkinaselvityksistä saatujen tietojen lisäksi päätettiin, että lähdemme porukalla tutustumaan Ruotsin markkinaan paikan päällä. Markkinaselvitysmatka Tukholmaan toteutettiin 7.–9.2.2023.
Markkinaselvitysmatkasta rautainen tietopaketti
Business Finlandin Experience Commerce -ohjelman asiantuntija Leevi Parsama suositteli yhteydenottoa verkkokaupan rautaiseen ammattilaiseen, Raisa Räisäseen. Näin tehtiin ja meillä oli mainio yhteinen valmennussessio Raisan kanssa.
Projektin myötä olimme myös tutustuneet Kuudes Oy:hyn. Yrityksellä on toimistot sekä Helsingissä että Tukholmassa, ja heillä on erinomaista osaamista mm. brändin rakentamiseen sekä erityisesti ruotsalaisen kuluttajakäyttäytymisen ymmärrykseen. Kuudes on toiminut Mirror Linen kumppanina projektissa mm. uudistaen heidän verkkosivustonsa ja -kauppansa.
Kuudennen Michael Biaudet ja Saara Järvinen pitivät yrityksille valmennuksen teemalla ”Kansainvälistyvän brändin dos and don’ts”.
Kävimme myös Suomen Tukholman suurlähetystöllä tapaamassa Business Finlandin ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin henkilökuntaa. Suurlähettiläs Maimo Henriksson piti puheenvuoron ja lisäksi lehdistövirkamies Elna Nykänen Andersson kertoi näkemyksiään viestinnästä ja markkinoinnista ruotsalaiselle kuluttajalle.
Jokainen yritys kävi myös esittelemässä itsensä, eli päästiin harjoittelemaan pitchausta arvovaltaisessa ympäristössä.
Miten useampi suomalaisyritys voisi onnistua Ruotsin markkinoilla?
Asiantuntijoiden kanssa keskusteltiin paljon siitä, miksi vain niin harva suomalaisbrändi menestyy Ruotsin markkinoilla. Seuraavat kolme syytä nousivat usein esille keskusteluissa.
1. Emme ihan ymmärrä kuinka iso merkitys yrityksen brändillä on ruotsalaiselle kuluttajalle.
On itsestään selvää, että tuotteen tai palvelun pitää olla kunnossa, mutta siitä puhuminen ei riitä hurmaamaan ruotsalaista. Miksi olemme olemassa, mitkä meidän yrityksemme arvot ovat, mikä on meidän tarinamme, miltä me näytämme ja kuulostamme ja miksi ihminen ylipäätään ostaisi meiltä?
2. Vastuullisuuteen ja siihen liittyviin tekijöihin on panostettava.
Ruotsissa nämä asiat eivät ole enää mitään kilpailuetutekijöitä, vaan kilpailukykytekijöitä, eli tekijöitä, jotka pitää olla kunnossa. Mainitaanko yrityksesi verkkosivuilla, että toimitte vastuullisesti? Toivottavasti ei näin, vaan teillä on kerrottu mitä vastuullisuus tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnassa.
3. Ruotsissa asiakas on oikeasti tärkein ja ykkönen.
Asiakkaasta ollaan kiinnostuneita, halutaan tietää mitä ja miten voidaan tehdä paremmin, ja tehdään heti eikä joskus myöhemmin. Tämä asenne käy hyvin ilmi jo siinä, miten nopeasti ruotsalaiset vastaavat yhteydenottoihin ja miten tulee aidosti sellainen fiilis, että he haluavat auttaa sinua.
Mitä jää käteen?
Mielestäni paras markkinaselvitys on se, kun tutustutaan kohdemarkkinaan ja ihmisiin paikan päällä. Kävimme näyttämässä Reijo Kinnusen Wjarm-brändin pipoja meille vinkatussa kivijalkakaupassa. Omistaja sattui olemaan paikalla, ja näin saatiin heti palautetta tuotteista. Mielipidettä kannattaa lähteä reippaasti kysymään, kun kerran paikan päällä ollaan.
Kaiken nähdyn, kuullun ja markkinasta opitun lisäksi näillä yritysten yhteisillä matkoilla mahtavaa on myös kaikki keskustelut ja kokemusten vaihdot yritysten välillä. Mielipiteiden vaihtaminen ja kokemusten jakaminen samassa tilanteessa olevien yrittäjien kanssa on arvokasta. Tähän ei arjessa ole monestikaan aikaa tai mahdollisuutta.
Ja tietysti ihan huippua on kaikki se naurun määrä, mitä tällaiseen kolmen päivän yhteiseen reissuun mahtuu. Yhtä osallistujaa lainatakseni ”kyllä kannatti lähteä”.
LUE MYÖS: