Kirjoittajat ovat Kjell-Owe Ahlskog, Alcea AB, ja Kaisa Penttilä, Hanken Svenska handelshögskolan.
Tämä artikkeli on neljäs ja viimeinen osa sarjassa, jossa olemme käsitelleet vetytaloutta Pohjanmaan näkökulmasta. Ensimmäisen artikkelin julkaisimme helmikuussa, minkä jälkeen on tapahtunut valtavasti uusia asioita vetyalaan liittyen alueellamme. Kehitys etenee nyt aimo harppauksin, nopeammin kuin monikaan olisi voinut vuoden alussa kuvitella.
Kevään ja kesän mittaan olemme kuulleet useammasta isosta vetyyn liittyvästä projektista, joissa tarkoituksena on satsata suuren luokan vedyntuotantoon ja vedyn jatkojalostukseen nk. sähköpolttoaineiksi. Valtionyhtiö Gasgrid yhdessä ruotsalaisen yhteistyökumppaninsa Nordion Energin kanssa esitteli keväällä suunnitelmiaan toteuttaa selvitys pohjanlahden ympäri sijoitettavasta vetykaasuputkesta.
Viimeisimpänä vaikkei mitenkään vähäisimpänä käänteenä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Eurooppalaiset energiamarkkinat perinpohjaisesti. Vihreä siirtymä ei enää ole ainoastaan ilmaston kohtalonkysymys vaan mitä suurimmassa määrin myös tulevaisuuden Euroopan turvallisuuspoliittinen kulmakivi.
Vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden merkitys näyttää näiden kehityskulkujen valossa vain kasvavan myös Pohjanmaalla.
Vedyn ja muiden uusiutuvien polttoaineiden merkitys näyttää vain kasvavan.
Yhteisen tilannekuvan luominen
H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -projekti on kuluneen vuoden aikana koonnut yhteen alueen toimijoita verkostoitumisen, tiedonvaihdon ja yhteisen tilannekuvan luomiseksi Pohjanmaan vetytalouden kehittymisestä.
Seminaarien ja työpajojen kautta on joukolle yritysjohtajia, tutkijoita ja aluekehitysorganisaatioiden edustajia tarjoutunut mahdollisuus keskustella vetytalouteen liittyvistä alueen vahvuuksista ja haasteista, osaamistarpeista ja tulevista liiketoimintamahdollisuuksista. Projektin tavoite on ollut luoda foorumi verkostoitumiselle ja tiedonjakamiselle, josta hyötyy iso joukko eri alojen toimijoita.
Tässä artikkelissa tuomme esiin tärkeimpiä aiheita ja havaintoja, jotka ovat nousseet pinnalle näissä seminaareissa ja työpajoissa.
Pohjanmaan vahvuudet ja heikkoudet
Vetytalouden vahvin ajuri Pohjanmaalla on tuulivoiman laajamittainen rakennuskapasiteetti. Mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa sähköä edullisesti ja ilman hintaheilahteluja on ratkaiseva tekijä ison luokan vedyntuotannon kannalta alueellamme. Muita merkittäviä vahvuuksia ovat vahva ja vakaa sähköverkko, biopohjaisen hiilidioksidin saatavuus, ja satamien läheisyys.
Pohjanmaalla on vahvaa teknologiaosaamista ja pitkä historia erilaisten energiaratkaisujen tuottamisesta eri sektoreiden tarpeeseen. Vedyn rooli alueen osaamispaletissa on kuitenkin ollut hyvin vähäinen aivan viime aikoihin asti. Yrityksissä, viranomaisten keskuudessa tai koulutuspuolen toimijoilla ei kenelläkään ole hallinnassa kaikkea sitä osaamista ja tietotaitoa, jota tullaan tarvitsemaan.
Tämän tietotaidon kasvattaminen on jo aloitettu, mutta se tulee myös väistämättä viemään aikaa.
Mahdollisuudet
Sähköpolttoaineet, joissa vihreä vety on olennainen raaka-aine (esim. synteettinen metaani, metanoli, ammoniakki), ovat olleet keskeisessä roolissa lähes kaikissa niissä projekteissa, jotka tähän päivään mennessä on alueellamme lanseerattu. Sähköpolttoaineet ovat liiketoiminnallisesti katsottuna houkutteleva vaihtoehto. Niitä on paljon helpompi varastoida ja kuljettaa kuin vetyä ja niille on jo valmis infrastruktuuri ja olemassa oleva markkina Manner-Euroopassa.
Pohjanmaan alueella on myös pitkä kokemus biokaasun tuotannosta ja käytöstä, joten synteettisten sähköpolttoaineiden lisääminen tuotepalettiin on tälle hyvä jatkumo. Yhdistettynä biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoon, vedyn lisäjalostus tarjoaisi mahdollisuuden sekä alentaa alueemme omaa hiilijalanjälkeä että tuottaa ympäristöystävällisempää polttoainetta, jolle näyttää tulevaisuudessa olemaan valtava kysyntä globaaleilla markkinoilla.
Pitkällä tähtäimellä sekä Raahen SSAB:lle suunnitellut uudistukset vihreän vedyn tuotannossa että alussa mainitsemamme Pohjanlahden ympäri kulkeva vetyputki tulevat olemaan merkittäviä vetymarkkinan kasvun mahdollistajia, kun ja jos ne toteutuvat.
Uhkakuvat
Monen palasen täytyy vielä loksahtaa paikalleen ennen kuin suunnitellut investoinnit tulevat toteutumaan. Suurimmat haasteet kehityksen jarruna liittyvät lupaprosessien pitkittymiseen tai että tarvittavat lait ja säännökset laahaavat jäljessä, jolloin päätöksiä ei pystytä tekemään ajallaan.
Tämä ei ole ainoastaan Pohjanmaan ongelma, mutta myös paikallisten viranomaisten täytyy olla valveutuneita oman roolinsa merkityksestä isojen investointien sijoittumisesta alueille, jossa nämä prosessit toimivat hyvin.
Sekä poliitikkojen, yritysten, ympäristöorganisaatioiden ja paikallisten asukkaiden täytyy nähdä näiden investointien arvo ja hyöty alueellemme, löytää yhteiset intressit ja vetää samaa köyttä.
Toinen huomion arvoinen uhkakuva on tilanne, jossa kaikki suomalaista vihreää sähköä käyttävät vedyn- tai sähköpolttoaineiden tuotantolaitokset ovat täysin ulkomaisissa käsissä. Silloin paikallisesti tuotettu vihreä energia menee ainoastaan vientiin, eikä paikallinen yhteiskunta hyödy kehityksestä.
Tietty osuus kotimaista omistajuutta, paikallisen osaamisen ja työllisyyden kasvattaminen ja ympäristöystävällisten polttoaineiden saatavuus alueellamme on tärkeää pitää jatkossakin vetytalouden kehityksen fokuksessa.
Onnistuneet pilottiprojektit ovat kaiken A ja O
Tällä hetkellä suunniteltavat ja lähiaikoina liikkeelle lähtevät vetyprojektit ovat avainasemassa vetytalouden kehityksen kulkusuunnan asettamisessa alueellamme. Jos nämä projektit onnistuvat, tulevat ne varmasti poikimaan lisää vastaavanlaisia panostuksia alueelle.
Tällä hetkellä vaikuttaa alueen viranomaisten, poliitikkojen ja korkeakoulujen keskuudessa vallitsevan myönteinen tulevaisuuden usko vetytalouden mahdollisuuksiin kasvaa ajan mittaan merkittäväksi vientialaksi sekä energiaan että vihreän siirtymän tekniikkaan ja osaamiseen liittyen.
Tämän toteutuminen käytännössä vaatii visionääristä johtajuutta ja monen eri toiminnan tason orkestrointia. Alueemme liiketoimintaekosysteemin historiallinen kehitys huomioiden meillä on kaikki mahdollisuudet päästä tähän tavoitteeseen.
Pienten ja keskusuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raportti on tehty VASEKin toimeksiantona Future Cleantech Solutions -projektissa.
ARTIKKELISARJAN AIEMMAT OSAT:
Kaisa Penttilä & Kjell-Owe Ahlskog: ”Verkostojen merkitys vetytalouden kehityksessä”
Penttilä & Ahlskog: ”Pk-yritysten liiketoimintamahdollisuudet vetytalouden arvoketjuissa”