Vetytalouden kehittyminen Pohjanmaan näkökulmasta
Tämä on kolmas osa neliosaisesta artikkelisarjasta, joka pohjautuu Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raporttiin sekä H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -projektin aikana kerättyihin näkemyksiin.
Artikkelisarjan aiemmat osat löytyvät tämän artikkelin lopusta.
Kirjoittajat ovat Kjell-Owe Ahlskog, Alcea AB, ja Kaisa Penttilä, Hanken Svenska handelshögskolan.
Edellisessä artikkelissa käsittelimme verkostojen tärkeyttä vetytalouden kehityksen kannalta ja paikallisten toimijoiden osallistumista hankkeisiin, jotka muodostavat tälle kehitykselle pohjan. Suurin osa nyt alkavista hankkeista pyrkii nimenomaan toimimaan demonstraatiohankkeina, joissa eri toimijoilla on mahdollisuus testata ja kehittää teknologiaansa ja palveluitaan.
Vetytalous kehittyy valtavalla vauhdilla, mutta aikaperspektiivi uusien vetyyn liittyvien ratkaisujen kehittämiseksi kaupallisesti kannattaviksi arvioidaan ulottuvan ensi vuosikymmenen puolelle. Valmistautuminen täytyy kuitenkin aloittaa tänään, jos haluaa olla mukana hyötymässä liiketoimintamahdollisuuksista kun ajoitus on oikea.
Mitkä ovat pk-yritysten tulevat liiketoimintamahdollisuudet globaalissa vetytaloudessa?
Asiantuntijaraporttien mukaan kasvavan vetytalouden välillisten vaikutusten odotetaan olevan merkittävästi suurempia kuin itse vedyn tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyvät vaikutukset. Eri arvioiden mukaan valtaosa tulevaisuuden työpaikoista tulee syntymään mm. vetylaitteiden valmistukseen, infrastruktuurin kehitysprojekteihin, palveluihin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvän liiketoiminnan yhteyteen.
Yritysten ei siis välttämättä tarvitse olla suoraan mukana vedyn tuotantoprosesseissa voidakseen olla osa tulevaisuuden vetyekosysteemejä. Seuraavaksi esittelemme muutamia esimerkkejä vetytalouden erikoissektoreista, joilla alueen yritykset jo toimivat tai joille alueen yrityksillä on mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa.
Alueella jo toimivat yritykset, jotka hyötyvät vetytalouden kehityksestä
Tuulivoiman lisärakentamisen ja vihreän vedyn valmistuksen välillä on voimakas synergiayhteys. Vety voi luoda sekä ”push” että ”pull”-vaikutuksen uusiutuvan sähköntuotannon lisäämiselle: Vihreän vedyn tarve lisää tarvetta uusiutuvan sähkön tuotantoon. Tämän lisäksi uusiutuvan sähkön tuotanto synnyttää tarpeen pystyä varastoimaan ja puskuroimaan tuotettua energiaa, esimerkiksi vedyn avulla.
Näin ollen tuulivoiman lisärakentaminen vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin alueen paikallisten yritysten osalta. Näitä liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia syntyy erityisesti suunnitteluun, rakentamiseen ja logistiikkaan, sähköverkkoon liittymiseen sekä huoltoon ja kunnossapitoon erikoistuneille yrityksille.
Alueen sähköistyksen, sähkökomponenttien ja ohjausjärjestelmien parissa työskentelevät yritykset ovat jo vakiinnuttaneet asemansa globaaleilla markkinoilla ja liiketoiminnalla on hyvät mahdollisuudet kasvaa myös vetytalouden laajentumisen myötä. Esimerkiksi tajuusmuuttajat ovat avainkomponentteja vedyn tuotannon sekä tuuli- ja aurinkovoimaloiden arvoketjussa.
Näiden komponenttien kysynnän kasvaminen tarkoittaa mitä todennäköisimmin myös sitä, että myös isojen teknologiayhtiöiden alihankkijat hyötyvät kasvavasta vetytaloudesta. Tämä edellyttää, että alihankkijat varmistavat omalta osaltaan tarvittavan osaamisen ja laitteet pystyäkseen toimittamaan suurten teknologiayritysten vaatimia uusia tuotteita ja palveluita.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita
Vetytuotannon aloittaminen tarvitsee faktapohjaista tietoa ja toteutettavuustutkimuksille näyttää olevan tällä hetkellä suuri kysyntä. Myös itse laitosten projektisuunnittelulle tulee olemaan enenevässä määrin tarvetta. Tämän lisäksi tarvitaan laki- ja neuvontapalveluita, sillä sekä viranomaisilla että yrityksillä on vielä suuria tietoaukkoja liittyen siihen, mitä lakeja ja määräyksiä vetyyn liittyvissä hankkeissa tulisi soveltaa ja miten niitä tulisi tulkita.
Alueen yritykset ja asiantuntijat voivat näiden palveluiden tarjoamisessa hyödyntää paikallistuntemustaan, mutta vetyyn liittyvät taidot ja asiantuntemus vaativat laajaa erikoisosaamista, jota harvoilla alueemme yrityksillä vielä on. Tarvittavien osaajien rekrytoiminen muodostuukin todennäköisesti liiketoiminnan avaintekijäksi.
Tarvittavien osaajien rekrytoiminen muodostuu todennäköisesti liiketoiminnan avaintekijäksi.
Projektisuunnittelu ja järjestelmäintegraatio ovat kysyttyjä palveluita, kun varsinaisia tuotantolaitoksia aletaan rakentamaan. Sen lisäksi vedyn varastointi ja jakelu tulevat asettamaan erittäin korkeat vaatimukset käytössä oleville laitteille.
Tämä tarkoittaa sitä että yritykset, joilla on vetykäyttöön soveltuvaa suunnittelu- ja valmistusosaamista säiliöiden, putkien, venttiilien jne. osalta tulevat todennäköisesti näkemään selkeää kysynnän kasvua tulevaisuudessa, ei vain paikallisesti vaan myös globaaleilla markkinoilla.
Vetyratkaisujen turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavia yrityksiä tarvitaan jo heti ensimmäisten pilottiprojektien alkaessa. Kun vetytalous kasvaa, kasvaa myös kysyntä niiden yritysten palveluille, jotka pystyvät varmistamaan vedyn kanssa yhteensopivien laitteistojen saatavuuden ja turvallisuusvaatimusten mukaiset palvelut.
Osaavan henkilöstön koulutus on keskeinen osa vetytalouden kehittymistä ja räätälöityjen kurssien tarve asentajille, asiantuntijoille, valtion edustajille jne. lisääntyy. Myös paikallisia/alueellisia koulutusaloitteita ja kouluttajia tarvitaan vastaamaan kasvavan vetytalouden tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Olemassa olevalle tietopohjalle rakentaminen uutta liiketoimintaa kehitettäessä
Alueen biokaasun tuottajat ja jakelijat ovat niitä harvoja toimijoita, joilla jo on kokemusta kaasumuodossa olevan energian hallinnasta alueellamme. Tämä tietotaito tulee olemaan kysyttyä, kun vetytalous kasvaa ja on pulaa yrityksistä ja asiantuntijoista, joilla jo on kokemusta kaasun tuotannosta, jakelusta ja käytöstä.
Biokaasun tuottajille voi myös tulevaisuudessa avautua uusia liiketoimintamahdollisuuksia synteettisten polttoaineiden (ns. e-polttoaineet) tuottajina. Toimijoiden kannattaa seurata tarkkaan näihin liittyviä demonstraatiohankkeita, sillä niissä tullaan myös mallintamaan tämän liiketoiminnan tulevaisuudenpotentiaalia.
Kuten tämän artikkelin alussa jo mainittiin, nyt käynnistyvät hankkeet ovat pilotti- ja demonstraatiohankkeita, jotka ovat lähdössä liikkeelle sekä EU-tasoisten että kansallisten rahoitusohjelmien avulla. Jotta vetyliiketoiminta voi kasvaa demonstraatiovaiheesta kaupallisesti elinkelpoiseksi, tarvitaan yksityistä pääomaa sekä isojen teollisten hankkeiden että pienempien paikallisten satsausten vauhdittamiseksi.
Myös ne yritykset, joiden tuotteet ja palvelut välillisesti liittyvät vetytalouden kehitykseen, tarvitsevat investointeja. Vihreän siirtymän puitteissa tehtävät suuret investoinnit tarjoavat myös paikallisille sijoittajille mielenkiintoisia mahdollisuuksia investoida alueellisiin hankkeisiin, jotka hyödyttävät sekä paikallista yrityskenttää että vihreää siirtymää alueellamme yleisellä tasolla.
Suuntana tulevaisuus
Vaikka vetybuumin konkreettisten liiketoimintatulosten odotetaan olevan vielä vuosien päässä, on tärkeää, että mukaan haluavat yritykset käynnistävät omien vetyyn liittyvien liiketoimintamahdollisuuksiensa kehittämisen jo nyt. Ne, jotka päättävät odottaa markkinan kypsymistä, jäävät auttamatta jälkeen. Ainakin menestyminen vetytalouden kärkijoukoissa tulee olemaan erittäin vaikeaa.
Artikkelisarjamme seuraavassa ja viimeisessä osassa pohdimme tehtäviä ja toimenpiteitä, jotka ovat koko alueen kannalta keskeisiä menestyvän vetytalouden kehittämiseksi.
Pienten ja keskusuurten yritysten rooli tulevaisuuden globaalin vetytalouden ekosysteemissä -raportti on tehty VASEKin toimeksiantona Future Cleantech Solutions -projektissa.
ARTIKKELISARJAN AIEMMAT OSAT:
Kaisa Penttilä & Kjell-Owe Ahlskog: ”Verkostojen merkitys vetytalouden kehityksessä”