Digitaaliset työelämätaidot voivat ratkaista työpaikan saannin

Erilaisten teknologioiden ja ohjelmien lisäksi työelämässä täytyy hallita myös keinot, joilla hallita teknologioiden haitallista kuormitusta. Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA on DEX Skills-hankkeella kouluttanut ihmisiä parempaan työntekijäkokemukseen.

Koulutustilaan oli kokoontunut keskiviikkona paljon ulkomaalaistaustaisia. Sana oli kiirinyt tapahtumasta, jossa työtä etsiville jaettiin vinkkejä millaisia digitaalisia työelämätaitoja suomalaiset työnantajat arvostavat.

Vaasalainen Lukumanu Iddrisu kertoi, kuinka hän joutui ammattikorkeakoulututkinnosta huolimatta tekemään useita vuosia töitä siivoojana. Sitten hän aloitti systemaattisen työn, jolla hän vakuuttaisi työnantajat hänen halustaan ja kyvystään oppia.

Ensin Iddrisu pohti, mihin työhön ja yritykseen hän halusi töihin. Sitten hän selvitti, mitä digitaalisia taitoja siinä työssä tarvitaan ja sitten hän kouluttautui.

Sopivan kurssin hän löysi Linkedinistä.

Verkostoidu ja kysele

Iddrisun vinkit muille työpaikkaa etsiville pohjautuvat paitsi hänen kokemuksiinsa niin myös hänen kokemuksiinsa rekrytointitehtävistä Wärtsilässä.

Ensin Iddrisu kehottaa listaamaan yritykset, joihin voisi haluta töihin. Iddrisu kehottaa myös selvittämään, mitkä ovat yrityksen asiakkaat. Hän muistuttaa, että jos yrityksen asiakkaat ovat pääosin suomalaisia, ei yritys välttämättä halua palkata henkilöitä, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia.

Kun sopivat yritykset on selvitetty, kehottaa Iddrisu ottamaan yhteyttä yrityksessä työskenteleviin henkilöihin esimerkiksi LinkedInissä ja kysymään heiltä, että mitä taitoja tarvitaan, jotta pääsee heille töihin.

– On noin 80 prosentin todennäköisyys, että saat vastauksen.

Täydennä taitosi

Maailmassa on tuhansia erilaisiin tarkoituksiin räätälöityjä ohjelmistoja. On siis selvää, että kaikkea ei voi oppia syvällisesti.

Verkosta löytyy kuitenkin lukemattomia ilmaiskursseja, joilla voi opetella esimerkiksi vaativaa taulukkolaskentaohjelman käyttöä tai perusasioiden opettelua toiminnanohjausjärjestelmistä.

Iddrisu opiskeli verkkokurssin avulla toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä ja kun Wärtsilästä avautui ostajaharjoittelijan paikka, Iddrisu valittiin yli sadan hakijan joukosta.

– Rekrytoija kertoi minulle myöhemmin, että osasyynä valintaani oli saamani todistus toiminnanohjausjärjestelmäosaamisesta.

Kuormittava teknologia

Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA on luonut opiskelijoille, työttömille ja yritysten työntekijöille DEX Skills-koulutuskokonaisuuden, jolla erilaisia digitaalisen työntekijäkokemuksen osa-alueita voi kartoittaa ja kehittää.

Osana hanketta MUOVA järjesti tapahtuman, jossa aiheena oli myös teknologian haittapuolet.

Tampereen yliopiston vanhempi tutkija Jussi Okkonen puhui informaatioergonomiasta. Termi kuvastaa sitä, että infromaation määrää ja sen tapaa vyöryä silmille pitää pystyä säätelemään.

– Työpaikoilla uuvutaan paljon, koska ihmiset eivät voi vaikuttaa informaatioergonomiaan.

Okkosen kalvoilla oli paljon puhuva teksti. ”Tietotyössä on kyse siitä, että osataan sopeutua informaatiorikkaassa ympäristössä käyttämään ja jalostamaan tietoa – ja yritetään pysyä järjissään.”

Keskeytykset katkovat päivää

Erilaisten sovellusten yksi ominaisuus on, että ne keskeyttävät ajattelua. Tampereen yliopiston professori Henri Pirkkalainen kertoi, että joidenkin tutkimusten mukaan toimistotyössä työ keskeytyy keskimäärin 70-100 kertaa päivässä.

Pirkkalainen kertoi, että riippuen meneillään olleesta työtehtävästä, paluu takaisin alkuperäisen tehtävään pariin kestää minuutista aina 24 minuuttiin asti.

Toisaalta Pirkkalainen muistutti, että työnteko on nykyään hyvin pitkälti yhteistyötä. Kollegoilta pyydetään apua ja asiakkailta pyydetään tarkennuksia. Kaikista keskeytyksistä ei siis voi päästä eroon.

– Ja kaikista yleisin keskeytys tuntuu olevan itsensä keskeyttäminen. Ihmiset eivät kestä hyvin tylsistymistä, joten etsimme jatkuvasti jotain, joka pitää meidät kiireisinä.

Teknostressiä voi vähentää

Pirkkalainen puhui tutkijana teknostressin käsitteestä. Käsitteen sisälle mahtuu kaikki se stressi, jota informaatioteknologian käyttö tai toimimattomuus aiheuttaa.

Pikkalaisen mielestä teknostressiä voi lähestyä kolmella tavalla. Ensimmäinen tapa on hyväksyä, että kaikki ei aina suju kuin tanssi ja asennoitua teknologioihin ja ohjelmiin mahdollisuutena oppia uutta.

Toinen lähestymistapa on opetella laittamaan teknologioihin rajoituksia, joilla teknologia sopii itselle. Esimerkiksi sähköpostiohjelmista ja pikaviestinohjelmista saa kytkettyä ilmoitukset pois päältä, jolloin viestit eivät ponnahda ruudulle ja keskeytä ajattelutyötä

Kolmas strategia ei ole kovin käyttökelpoinen. Tai ainakaan sitä ei Pikkalaisen mielestä pidä käyttää ainoana. Kolmas lähestymistapa on nimittäin kiroilla teknologian aiheuttamaa stressiä ja päästää tunteitaan irti.

– Toki teen itsekin sitä välillä.

Tärkeintä on kyky oppia

Aina tulee uusia teknologioita ja tapoja tehdä. Siksi ehkä tärkein taito digitaalisessa maailmassa on halu ja kyky oppia uutta. Iddrisu muistutti esimerkkinsä avulla, että paras tapa osoittaa kykyä uuden oppimiseen ovat erilaiset suoritetut kurssit.

Niistähän lopulta myös kokonaisissa tutkinnoissa on kyse. Ne todistavat, että henkilöllä on kykyä oppia ja omaksua uutta tietoa ja taitoa.

Niitä taitoja tarvitaan kaikkialla.

LUE MYÖS:

Yhdessä menestykseen – VAMK auttaa yrityksiä kehittymään