Kirjoittaja Timo Saari on Pohjanmaan ELY-keskuksen väistyvä ylijohtaja, joka aloittaa tänään uuden virran Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajana.
Maailmassa on käyty monia sotia, joiden yhtenä pontimena ovat olleet fossiiliset polttoaineet: öljy, kivihiili ja maakaasu. Jälleen kerran olemme tilanteessa, jossa sota vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mihin suuntaan ihmiskunnan isot valinnat tulevat suuntautumaan.
Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on vaikuttanut voimakkaasti maailman energiamarkkinoihin. Eurooppa on ollut liian riippuvainen venäläisestä fossiilisesta energiasta. Suomi on onneksi panostanut uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan, minkä seurauksena selviämme tilanteesta paremmin kuin moni muu maa.
Vihreä siirtymä energisoi Suomea ja Pohjanmaata
Jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa vihreä siirtymä oli vauhdissa EU:n toimesta ja tietysti myös Suomessa. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vihreästä energiasta tuli myös markkinaehtoisesti kannattavampaa. Energian hinnan noustessa energiatehokkaalle teknologialle syntyi kasvavat markkinat.
Pohjalaisten yritysten cleantech-osaaminen on kysyttyä maailman markkinoilla. Alueemme yritykset ovatkin nyt todellisessa investointitsunamissa. Akkumineraalit, akkukemia, akkumateriaalit ja akkutehtaat etenevät vääjäämättä. Massiiviset tuulivoimapuistot ottavat kirjaimellisesti tuulta alleen sekä maalla että merellä. Aurinkoenergiaa on tulossa tuotantoon huomattavat määrät.
Nyt meillä on riittävästi uusiutuvaa energiaa vihreän vedyn tuottamiseksi. Suomen hallitus sai kuin tilauksesta valmiiksi periaatepäätöksen vedystä. ”Tavoitteena on kasvattaa Suomeen uusi vetyyn ja siitä valmistettuihin tuotteisiin pohjautuva teollisuudenala, joka tukee valmistavan teollisuuden uudistumista ja kasvattaa alan teknologiayrityksistä kansainvälisesti johtavia toimittajia.”
Suurta potentiaalia maataloudessa
Maatalous ja maankäyttösektori ovat mielestäni suuri vahvuus ja mahdollistaja matkalla hiilineutraalisuuteen. Meillä on valtava potentiaali siinä, miten käytämme peltojamme ja metsiämme ilmastoviisaasti. Uskon, että taloudellisesti järkevä toiminta ja ilmastoviisas toiminta voivat toimia hyvin samanaikaisesti.
Maataloudessa on otettu paljon edistysaskelia, joissa ELY-keskus on monissa mukana. Biokaasulaitoksia perustetaan jatkuvasti. Aurinkopaneeleja on todella monilla maatiloilla ja lisää tulee. Ravinteiden kierrätys ja kierrätyslannoitteiden käyttö ovat saaneet rahoitusta ja lupaavia tuloksia on jo näkyvissä. JTF-rahoitus tuo vielä uusia mahdollisuuksia.
Toivon, että vihreän siirtymän kautta saadaan myös helpotusta maatalouden kustannuskriisiin. Kotimainen ruoka ja kotimainen energia ovat myös huoltovarmuuskysymys ja on tärkeää toimia niin, että niitä on tarjolla jatkossakin.
Taloudellisesti järkevä toiminta ja ilmastoviisas toiminta voivat toimia hyvin samanaikaisesti.
Menestys ei tule itsestään
Onko meillä nyt sitten kaikki hyvin ja voimmeko vain odotella jatkuvaa menestystä? Ei todellakaan. Aluettamme uhkaa ankara osaajapula. Tarvitsemme työelämään vuosittain satoja ihmisiä enemmän, kuin mitä väestöennusteiden mukaan on alueellemme odotettavissa.
Haastetta voi lähestyä kolmesta näkökulmasta:
- työn tuottavuuden lisääminen,
- työvoiman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ja
- työperäinen maahanmuutto.
Joku on leikkisästi todennut, että huippuosaaja on helpompi saada muuttamaan Pohjanmaalle Mumbaista kuin Helsingistä. Voi olla, että meidän on panostettava entistäkin enemmän EU:n ulkopuolelta tulevaan työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon. Lisäksi tietysti työn tuottavuuden lisääminen auttaa.
Monen kommentaattorin mielestä Suomi on jäänyt luokalle työperäisen maahanmuuton lisäämisessä. Mielestäni Pohjanmaa on kuitenkin ainakin paras luokalle jääneistä. Jos jätetään laskuista pääkaupunkiseutu, Pohjanmaa erottuu positiivisesti maahanmuuttajien määrässä. Alueellamme on pitkät perinteet sekä työperäisessä että humanitäärisessä maahanmuutossa.
Kohti parempaa sitouttamista
Paljon on pohdittu sitä, miksi työ- ja opiskeluperäiset maahanmuuttajat tulisivat ja jäisivät alueelle, mistä alueella jo olevatkin kansalaiset häipyvät muualle. Nyt kaivataankin sitä veto-, pito-, ja lumovoimaa.
Pelkkä tehdas, virasto tai maatila ei riitä. Myöskään pelkkä yliopisto tai korkeakoulu ei yksin takaa menestystä. Koko yhteisömme – ihan me jokainen – olemme joko estämässä tai mahdollistamassa sitä, että kaikenlaiset ihmiset kiinnittyvät alueellemme. Uskon, että tässä olemme oikealla tiellä.
Yli kolme vuotta Vaasassa asuneena huomaan, että avointa rasismia tai sosiaalista/taloudellista segregaatiota ei meillä Pohjanmaalla kauheasti esiinny. Pidetään asia jatkossakin niin. Hyviin väestösuhteisiin vaikutamme me kaikki yhdessä.
LUE MYÖS:
Terhi Mäkinen: ”Työkaluja yritysten kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen”