Kirjoittaja Timo Saari on Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.
”Musta joutsen: Erittäin epätodennäköinen vaikutus” on Nassim Nicholas Talebin vuonna 2007 julkaisema teos. Kirjan nimi viittaa odottamattomaan ja epätodennäköiseen tilanteeseen, jossa kaikkien joutsenten oletettiin olevan valkoisia ja yhtäkkiä löytyikin musta joutsenlaji. Musta joutsen tarkoittaa tilannetta, jolla on alhainen ennustettavuus, mutta suuri vaikuttavuus.
Varhain aamulla 24.2022 saatiin taas uusi musta joutsen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Moni asia muuttui peruuttamattomasti. Monelta huolellisesti laaditulta strategialta ja suunnitelmalta putosi pohja pois.
Melkein missään elinkeinoelämän, valtion, kuntien, maakuntien ym. strategioissa ei ole huomioitu aivan näin radikaalia käännettä. Pohjanmaan strategioissa ja suunnitelmissa on huomioitu vihreä siirtymä ja energiatalouden muutos, muttei sellaista mahdollisuutta, että ajauduttaisiin yhtäkkiseen energiakriisiin.
Venäjänkauppa oli hiipumaan päin, mutta totaalista äkkipysäystä ei ole välttämättä osattu ennakoida. Elintarvikeketju ja kotimainen ruoantuotanto on huomioitu tärkeänä huoltovarmuustekijänä, mutta Venäjän hyökkäyksen myötä vasta realisoitui, kuinka tärkeää se todellakin on.
Osaavan työvoiman saanti ja työperäinen maahanmuutto on huomioitu keskeisenä elinvoimatekijänä, mutta vasta kun ukrainalaiset pakolaiset alkoivat saapua maahan sankoin joukoin, huomasimme, miten nopeasti tilanteet voivat tässäkin suhteessa muuttua.
Huomasimme, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua.
Kun koronapandemia 2020 alussa alkoi, pohdin, mitähän kaikkea Covid19-niminen musta joutsen meille tuo tullessaan. Tällä hetkellä tiedämme, että se toi mukanaan ainakin digiloikan, kasvavan julkisen velan ja isoja vaikeuksia monille toimialoille.
Venäjän aiheuttama musta joutsen taas näyttää tuovan entisestään lisää julkista velkaa, massiivisia panostuksia eri maiden, myös Suomen, puolustuskykyyn sekä vauhtia fossiilisista polttoaineista luopumiseen.
Pelottava seuraus olisi maailmankaupan jakautuminen selkeisiin blokkeihin, mikä ei koskaan ole hyvä uutinen Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle kansantaloudelle. Jää nähtäväksi, syntyykö myös suuri energiakriisi ja nälänhätä.
Kun yritän suhteuttaa Pohjanmaan aluekehityksen tulevaisuuttaa tähän uusimpaan mustaan joutseneen nimeltään Venäjän hyökkäys, otan käteeni ”Aluekehityksen skenaariot 2040” -raportin, jonka ovat laatineet Markku Sotarauta (TAU), Teemu Makkonen (ISY), Sami Moisio (HY) & Heli Kurikka (TAU).
Raportin tavoitteena on tunnistaa Suomen aluekehityksen mahdolliset kehityskulut ja esittää ne vuoteen 2040 ulottuvina skenaarioina. Raportissa on päädytty neljään erilaiseen skenaarioon:
- Suomi tilkkutäkkinä,
- globaalisti valikoitunut Suomi,
- raaka-aineiden ja turismin Suomi ja
- tasapainoinen Suomi.
Kaikissa skenaarioissa keskeisenä kysymyksenä on, miten Suomi kiinnittyy globaaliin talouteen. Toinen keskeinen kysymys on, millaisia vaikutuksia eri skenaarioilla on Suomen sisällä alueiden välisessä kehityksessä.
Suomelle on tärkeää, että julkiset kehittämispanostukset ja investoinnit suunnataan kansainvälisesti vahvojen toimijoiden vahvistamiseen. Suomen on oltava aivan maailman kärkeä ainakin joillain toimialoilla.
Suomen on oltava aivan maailman kärkeä ainakin joillain toimialoilla.
Vihreä siirtymä ja digitalisaatio voisivat olla tässä hyviä ohjenuoria. Varsinkin nyt, kun Venäjän toimien myötä fossiiliseen energiaan otetaan pesäeroa. Toisaalta, jos panostetaan vahvasti muutamiin kärkialoihin, aiheutetaanko maan sisällä liiallinen repeytyminen, jolloin vain isoimpien kasvukeskusten ympärillä on merkittäviä TKI-panostuksia ja merkittävää innovaatiotoimintaa?
Alkutuotannon kannalta on tärkeää, että myös maaseutumaiset alueet pysyvät elinvoimaisina. Emme myöskään saa ajautua tilkkutäkkitilanteeseen, jossa mikään toimiala tai alue ei nouse talouden veturiksi, vaan kehitystä luonnehtii pistemäisyys. Kukaan ei tietenkään halua, että maastamme tulisi vain Euroopan raaka-ainetoimittaja ilman oman maan korkeaa jalostusastetta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattoi käynnistää tapahtumaketjun, jolla on inhimillisiä, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Nämä vaikutukset näkyvät myös Suomen ja Pohjanmaan tasolla välittömästi. On pohdittava, onko meidän alueen strategiat ja suunnitelmat valideja suhteessa muuttuneeseen tilanteeseen.
Juuri nyt näyttää siltä, että Pohjanmaalla ollaan ”veikattu oikeaa hevosta” siten, että mustat joutsenet eivät kaada strategioitamme ja tee suunnitelmiamme hyödyttömiksi. Vahvat panostukset energiateollisuudessa ja uusiutuvan energian lisäämisessä vaikuttavat entistäkin järkevimmiltä.
Näyttää siltä, että Pohjanmaalla ollaan ”veikattu oikeaa hevosta”.
Maakunnan panostukset kansainvälistymiseen ja osaavan työvoiman saantiin sekä monimuotoisen elinympäristön luomiseksi maahantulijoille toimivat myöskin erinomaisesti. Maatalous on uskaltanut investoida tulevaan ja näyttäisi siltä, että kaikki se maatalouden alkutuotannon kapasiteetti, mikä on saatavissa, tarvitaan jatkossakin. Älykkään erikoistumisen strategia näyttäisi toimivan.
Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa. Ennustevirheitä sattuu aivan varmasti. Mustia joutsenia tulee jatkossakin. Joudumme laatimaan strategiamme siten, että sopeudumme nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin, koska seuraavaa mustaa joutsenta emme kykene ennustamaan.
Kaikkea ei siis kannata laittaa yhden kortin varaan.
LUE MYÖS:
Emine Ehrström: ”Työvoiman maahanmuuton kompleksinen kokonaisuus”