Kirjoittaja Emine Ehrström on Pohjanmaan ELY-keskuksen kotouttamispäällikkö.
”Suomen hidastuva väestönkasvu, nopeasti vanheneva väestörakenne ja työikäisen väestön väheneminen aiheuttavat haasteita huoltosuhteelle, työvoiman saatavuudelle ja kestävyysvajeen taittamiselle. Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta.” – Ote Työ- ja elinkeinoministeriön laatimasta Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartasta 2035.
Työvoiman maahanmuuttoa on välttämätöntä edistää ja hyödyntää. Tarve ulkomailta tuleville työntekijöille perustuu sekä olemassa oleviin rakenteellisiin seikkoihin että osaavan työvoiman tilastollisiin faktoihin. Vallalla oleva arvokeskustelu kohdentuu työttömien työnhakijoiden työllistymiseen, ja toisaalta siihen, että miten esimerkiksi tietyt toimialat saataisiin veto- ja pitovoimaisimmiksi jo aloille kouluttautuneiden keskuudessa.
Syyskuussa 2021 julkaistu ammattibarometri antaa hyviä esimerkkejä toisaalta rakenteellisista haasteista, toisaalta merkittävästä osaajakatveesta. Tammi-kesäkuussa Vaasan seudulla oli kuukauden aikana keskimäärin 124 työttömänä olevaa lähihoitajaa, samanaikaisesti avoimia työpaikkoja oli tarjolla 228 kpl. Toisena esimerkkinä nostettakoon psykologit, joita oli yksi työtön työnhakija suhteessa kymmeneen avoimeen työpaikkaan.
Suomessa tarvitaan sekä työmarkkinoiden rakenteellisia toimenpiteitä että työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Molempia osa-alueita kehittämällä ja vahvistamalla pystymme kääntämään työmarkkinoiden kehityksen suomalaisen yhteiskunnan kannalta entistä positiivisemmaksi: osaamistarve täytetään osaavalla työvoimalla.
Molempi parempi -ajattelu pätee osaajakeskusteluissa ennemmin kuin joko-tai-menettely.
Työlupaprosessien sujuvoittaminen
Työvoiman maahanmuutossa keskustelut kulminoituvat useimmiten oleskelulupien ympärille. Säädösuudistukset ja lupavaiheiden eri prosessien automatisoiminen ovat valmisteilla mutta luonnollisesti aikaa vieviä monialaisessa kompleksisessa kokonaisuudessa.
Nopeitakin toimia on luvassa. Pohjanmaan ELY-keskusalue (Pohjanmaa & Keski-Pohjanmaa) valikoitui mukaan hallituksen kehysriihessä päättämään saatavuusharkinnan kokeiluun. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset ovat työstäneet neljän alueen kattavaa yhteistä työlupalinjausta.
Valittuja ELY-keskusalueita yhdistää se, että useilla toimialoilla osaavan työvoiman saatavuus on todettu kasvun esteeksi. Pohjanmaan ELY-keskusaluetta kuvastaa välitön osaajatarve: työllisyysaste on korkea ja työttömyysaste matala.
Useilla toimialoilla osaavan työvoiman saatavuus on todettu kasvun esteeksi.
Entistä useamman maakunnan kattavan työlupalinjauksen tarkoitus on tukea työvoiman saatavuutta kokeilualueilla. Työlupalinjauksessa vapautettuja ammattiluokkia tulee olemaan merkittävästi enemmän verrattuna kunkin ELY-keskusalueen aikaisempiin aluekohtaisiin linjauksiin, sillä uudistuvassa työlupalinjauksessa on huomioitu yhteisten tarpeiden lisäksi kunkin alueen työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän erityispiirteet.
Suomi vuonna 2030
Työ- ja elinkeinoministeriön tiekartan visio kiteyttää pitkän aikavälin numeerisen tavoitetilan vuoteen 2030 seuraavasti:
- Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een ja samalla heidän Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin.
- Työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys on vähintään 50 000.
Osaajien maahanmuuton ja Suomeen asettautumisen palvelupolut edellyttävät poikkihallinnollista, saumatonta yhteistyötä ja investointeja. Osaavan työvoiman kilpailussa edellytetään oleskelulupaprosessien lisäksi Vaasan seudun toimijoilta yhteistä strategista linjausta ja ponnistusta parhaan mahdollisen maahanmuuttokokemuksen brändäämiseksi.
LUE MYÖS: