Hyvinvoivan maaperän turvaaminen tuleville sukupolville on viljelijöille hyvin tärkeää. Käytännössä se vaatii osaamista, taloustietoa ja pitkäjänteistä ajattelua.
Kuten monella maatilalla ympäri Pohjanmaata, Nymannin tilalla Pännäisen Östensötiellä voi melkein tuntea historian siipien havinan. Peter Nyman edustaa kolmattatoista viljelijäpolvea.
– Otimme tilan haltuun vuonna 1986 ja nyt on taas sukupolvenvaihdoksen aika tulossa, Peter Nyman sanoo.
Peterin poika Benjamin Nyman ottaa seuraavana tilan haltuunsa.
– Tämä on hienoa, mutta päätös ei ollut lainkaan itsestään selvä. Se vaatii oikeaa kiinnostusta, muuten se ei onnistu, Peter Nyman sanoo.
Benjamin Nymanin päätös jatkaa tilaa isänsä jalanjäljissä on kypsynyt ajan myötä.
– Eniten pidän varmaankin työn vapaudesta, siitä että saan päättää omasta työpäivästäni, Benjamin Nyman sanoo.
Kiertotaloutta käytännössä
Nymanin tilalla viljellään perunaa, nurmea ja viljaa. Siellä elää myös lähes 200 sonnia. Kokonaisuus luo ympäristöystävällisen kiertokulun, joka on käytännössä paljon lähempänä kiertotaloutta kuin mihin useimmat muut toimialat pystyvät.
Tilalla viljellään perunaa kymmenen kilometrin laajaisella alueella. Varastonhallinta ja perunan kuoriminen tapahtuu paikan päällä. Nymanin asiakkaat ovat pääosin lähialueelta. Perunoita myydään mm. suurkeittiöihin, ravintoloihin ja yksityishenkilöille.
Sonnit syövät tilalla tehtyä rehua ja jopa perunajätteestäkin on hyötyä. Eläinten lanta levitetään pellolle kasvien ravinnoksi.
Parempi ympäristö, suuremmat sadot
Peter Nymanin mielestä maatalouden tavoitteena on vähentää peltojen kuormitusta ja samalla lisätä satoa. Menestys vaatii oikeita työkaluja ja osaamista. Konkreettinen esimerkki on vuoroviljely, että oikeat kasvit viljellään oikeassa järjestyksessä. Näin pelto antaa maksimisadon mutta saa välillä myös toipua.
Käytännössä tämä edellyttää myös investointeja esimerkiksi salaojitukseen ja altakasteluun, joilla varmistetaan pellon ihanteellinen kosteusaste.
Salaojitus tarkoittaa kanavien luomista liiallisen veden poistamiseksi pellolta. Altakastelu on toisaalta tapa kastella maaperä pohjavedellä maanalaisten kastelujärjestelmien kuten kaivojen kautta. Benjamin Nyman on itse nähnyt näiden menetelmien vaikutus satoon. Hän on harjoittanut paljon salaojien huuhtelua ja tarjoaa tätä palvelua myös muille.
Taloustieto on pakollista
Jotta maatilalla voidaan työskennellä aktiivisesti ympäristöasioiden parissa, tarvitaan halun ohella myös taloudellisia perustekijöitä. Stefan Östmanin mielestä ympäristötoimia ja taloutta on jatkuvasti pidettävä tasapainossa.
Östmanilla on sukutila Söderfjärdenillä Sulvalla. Vuosien saatossa tilatoiminta on taloudellisista syistä kasvanut huomattavasti.
– Kannattavuus on laskussa, mutta Söderfjärdenin maaperä on meidän eduksi erittäin hyvässä kunnossa, maan parhaiden joukossa, Stefan Östman sanoo.
”Maaperä on kaikista tärkein asia”
Stefan Östmanin mukaan maaperä on kaikista tärkein asia, ja viljelijät huomioivat sitä päivittäisessä työssään.
– Elämme maan päällä ja meidän on hoidettava sitä hyvin, hän sanoo.
Monelle on enemmänkin pakko kuin pyrkimys, että hyvinvoiva maaperä voidaan luovuttaa seuraavalle sukupolvelle.
– Omasta puolestamme olemme panostaneet kalkitukseen ja varsinkin salaojitukseen, Östman sanoo.
Intohimo maankuivatukseen ja altakasteluun
Stefan Östmanin kova kiinnostus ja osaaminen maankuivatukseen ja altakasteluun selviää nopeasti keskustelussa. Östman on itse altakastelun edelläkävijä, ja hänen omat peltonsa ovat hyviä esimerkkejä siitä, että satoa on todella mahdollista kasvattaa oikeilla kastelumenetelmillä.
Östman on osallistunut useaan tieteelliseen tutkimusprojektiin, jossa on esimerkiksi kokeiltu erilaisia menetelmiä kolmella lähes identtisellä pellolla.
– Suomessa maankuivatus- ja altakastelumenetelmät ovat jo pitkällä, sanoo Östman, joka on yhdistyksen kautta päässyt tutkimaan kastelujärjestelmiä eri puolilla maailmaa.
Viljelijät yksimielisiä
Nymanin ja Östmanin maatilat eivät ole poikkeuksia, sillä aito tahto ja pyrkimys huolehtia maaperästä on hyvin yleistä viljelijöiden keskuudessa. ProAgria Lantbrukssällskapetin asiantuntijoiden mukaan tutkimukset osoittavat, että tämä on yksi viljelijöiden tärkeimpänä pitämistä asioista.
– Maaperän tuotantokyvyn kestävyys koetaan tärkeäksi, koska hyvä maaperä on perusta, jolla hyvä sato saavutetaan, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Margareta Slotte.
Hyvä maaperä on perusta, jolla hyvä sato saavutetaan.
Asiantuntijat auttavat
Maaperän oikea kosteusaste on edellytys viljelylle ylipäätään. Kaikki viljelijät eivät kuitenkaan ole maankuivatuksen ja kastelun asiantuntijoita, eivätkä tarvitsekaan olla.
ProAgria Lantbrukssällskapet auttaa viljelijöitä tekemään mahdollisimman hyvää työtä näissäkin asioissa, kuten kaikissa maatalouden ydinkysymyksissä.
Viljelijät ottavat usein yhteyttä ProAgriaan, kun heillä on tarvetta esimerkiksi salaojituksesta. Asiantuntijat voivat silloin avustaa heitä koko prosessin aikana, maaperämittauksista toimenpiteiden suunnitteluun.
– Monet palkkaavat sitten urakoitsijoita itse työntekoon, josta yhdistettynä palveluihimme syntyy näppärä avaimet käteen -ratkaisu, sanoo ProAgria Lantbrukssällskapetin salaojitussuunnittelija Mikael Blomqvist.
Peruskuivatus haltuun
Yhteiskuntarakentaminen ja asfaltointi asettavat nykyään suuria vaatimuksia peruskuivaukselle.
– Asuin- ja teollisuusalueita rakennetaan paikkoihin, joissa ennen oli peltoja ja ojia, Mikael Blomqvist kertoo.
Monissa tapauksissa vanhoilla ojitusyhteisöillä on juridinen vastuu peruskuivatuksen hoitamisesta, vaikka kiinnostus siitä saattaakin puuttua.
ProAgria Lantbrukssällskapet pyrkii parhaillaan aktivoimaan ojitusyhteisöjä ja opastamaan heitä maankuivatuksessa ”Greppa vattnet i Österbotten” -hankkeen kautta.
– Haluamme auttaa ojitusyhdistyksiä ympäri Pohjanmaata pääsemään käyntiin, sanoo Jenny Sundkvist, joka yhdessä Mattis Nysandin kanssa toimii projektin yhteyshenkilönä.
Maaperän rakenne ja ilmastonmuutos
Maaperän rakenne liittyy läheisesti maankuivatukseen.
– Maalajit ja maaperän tiheys ovat tärkeitä laatutekijöitä, koska hyvä maaperän rakenne johtaa parempaan satoon. Se antaa tilaa juurille kasvaa ja tuo ravinteita esille, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Margareta Slotte.
ProAgria Lantbrukssällskapetin johtaja Meira-Pia Lohiluoma huomauttaa, että suuressa mittakaavassa maa- ja metsätalous jo tällä hetkellä sitoo hiiltä, mistä monet muut alat vain haaveilevat. Hän kertoo toivovansa siksi kunnioitusta viljelijöille ja kaikille maa- ja metsätaloustoimijoille.
– Meillä on luontaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen, joita sovelletaan joka päivä, Lohiluoma sanoo.
LUE MYÖS SAMASTA SARJASTA:
Ruoan ilmastovaikutukset kuriin – Pohjalaisviljelijät tekevät kovaa työtä ympäristön hyväksi