Vaikka maanviljely on ikivanha elanto, innovatiivisuus on aina ollut tärkeä osa sitä. Ympäristöystävällinen ruoka syntyy kokonaisuuden hallinnasta, johon sisältyy mm. satelliittitekniikka, tarkka vuoroviljely ja kova työ.
Ilmastoviisaudesta on tullut muotisana, mutta ProAgria Lantbrukssällskapetin asiantuntijoiden mukaan tämä ei ole mikään uusi ilmiö. Maatalouden periaatteena on aina ollut viljellä maata oikealla tavalla, oikeilla menetelmillä ja oikeaan aikaan. Ilmastoviisas viljely on hyvin hoidettu kokonaisuus.
– Historiallisesti viljelijät ovat aina osanneet hyödyntää luonnonvaroja hyvin, sanoo ProAgria Lantbrukssällskapetin kasvintuotannon asiantuntija Margareta Slotte.
– Maanviljely on itsessään ympäristöystävällistä, eikä tämä perustu ainoastaan satoon, vaan juuristo ja maaperän rakenne vaikuttavat myös, sanoo ProAgria Lantbrukssällskapetin kasvintuotannon asiantuntija Jan-Erik Back.
Pohjalaisviljelijät tekevät aktiivisesti paljon töitä ilmastoratkaisujen puolesta. Monet tekijät vaikuttavat lopputulokseen, joten kokonaisuutta pitää jatkuvasti tarkastella. Viljelijät ottavat avukseen uutta tietoa ja tekniikkaa, kuten satelliittitekniikkaa ja moderneja menetelmiä maaperän kosteustasapainon säätämiseksi.
Luomuviljely tuottaa luomumaitoa
Jussi Murto-Koivisto ja Linda Pellfolk toimivat luomumaitotilan JMK-Milkhouse yrittäjinä Närpiössä. He tuottavat itse kaiken karkearehun eläimilleen. Tilalla viljellään sekä viljaa että valkuaiskasveja, kuten härkäpapuja ja herneitä.
Tilan on täytettävä useita vaatimuksia, jotta sitä saa kutsua luomutilaksi. On esimerkiksi olemassa tarkat laidun- ja tilavaatimukset eläimille, ja viljelyssä ei saa käyttää kemiallisia lannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita.
– Suurena haasteena on saada peltoon riittävästi typpeä, sanoo Jussi Murto-Koivisto, joka yötä ennen haastattelua levitti pelloille biopolttoaineen valmistuksen jätetuotetta, jossa on vähän typpeä.
Oikeat kasvit oikeassa järjestyksessä
Viljelykierto eli viljelykasvien vuorottelu samalla kasvupaikalla on tärkeää sekä perinteisessä että luomuviljelyssä. Valitsemalla oikeat kasvit oikeassa järjestyksessä vältytään esimerkiksi joistakin rikkakasveista.
– Vaihtelu on yksi tärkeimmistä biologisen torjunnan menetelmistä, Jussi Murto-Koivisto sanoo.
Linda Pellfolkin mielestä luomun valinta perustuu yksilön omiin arvoihin.
– Me olemme täällä rakentaneet kestävän kiertokulun, Pellfolk sanoo.
Haluaa tuoda esille toista näkökulmaa
Toinen ilmastoasioita ja ympäristöä paljon pohtinut maanviljelijä on Kokkolalainen Robert Lillhonga. Hän suhtautuu ilmastokeskusteluun hyvin kriittisesti ja kokee, että sekä tieto että keskustelu ovat usein vääristyneitä.
– On väärin osoittaa sormella niitä alueita, joissa oikeasti kasvatetaan jotain, eikä niitä, jotka ovat vain täynnä asfalttia, betonia ja metallikattoja, Lillhonga sanoo.
Tietokoneohjaus hyvä teko sekä kukkarolle että ympäristölle
Lillhongan perheen tila on erikoistunut viljanviljelyyn ja urakointiin. He tekevät mm. talvikunnossapitotöitä ja huolehtivat mahdollisuuksien mukaan muista maatiloista.
Tilalla on panostettu paljon tietotekniikkaan ja automaatioon, josta on hyötyä sekä omalle taloudelle että ilmastolle. Otetaan esimerkiksi automaattiohjauksella varustettu traktori. Traktorin katolla on vastaanotin, joka varmistaa jatkuvan verkkoyhteyden, ja järjestelmä valvoo ajoneuvon liikkumista reaaliajassa.
Käytännössä tämä auttaa välttämään päällekkäisyyksiä, kuten saman paikan äestämistä kahdesti. Tämä säästää jopa 20 prosenttia traktorin ajomatkasta, jolla on suuri vaikutus, kun on 200 hehtaaria hoidettavana. Kylvämisessä, puinnissa ja ruiskutuksessa voidaan saavuttaa samantyyppisiä talous- ja ympäristösäästöjä.
Tila on investoinut kasvinsuojeluruiskuun ja tekniikkaan, joka estää päällekkäisiä ruiskutuksia. Kaiken voi lisäksi yhdistää ajankohtaiseen satelliittidataan, joka seuraa kasvistoa ja varmistaa, että oikeat alueet saavat juuri oikeat annokset.
– Todellinen haaste on saada kaikki järjestelmät kommunikoimaan keskenään, erityisesti kun ne tulevat usealta valmistajalta, Robert Lillhonga sanoo.
Herne on älykasvi
Sören Stenroosilla on oma maa- ja metsätila Maalahdessa ja työskentelee lisäksi Pohjanmaan Lihalla Vaasassa mm. ruokinnan suunnittelussa ja viljanhankinnassa.
Kasvien viljely on aina kiinnostanut häntä, ja ympäristöasiat ovat tärkeitä molemmissa töissä. Hän kasvattaa itse monenlaista viljaa ja valkuaiskasveja, esimerkiksi ohraa, kauraa, vehnää ja herneitä.
– Herneillä on tärkeä rooli typensidontakasveina, ja hyvin hoidettuna maahan sidottua typpeä voidaan hyödyntää ensi vuoden sadon ravinnoksi, Stenroos sanoo.
Reunojen hoito edistää monimuotoisuutta
Tänä vuonna Sören Stenroos aikoo kokeilla jotain uutta, nimittäin niin kutsutun reunavyöhykkeen perustamista. Hän on jättänyt pellon reunan hakkaamatta ja aikoo istuttaa sinne kukkia ja muita kasveja lähinnä pölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten, hyväksi.
– Ruotsissa tämä on tavallisempaa, mutta minulle se on kokeilu ja katsotaanpa, onko siitä mitään hyötyä, Stenroos sanoo.
Ilmastoviisaat ruokavalinnat
Hiilijalanjäljen merkitys kasvaa ja sekä organisaatiot että kuluttajat ovat kiinnostuneita sen laskemisesta. Tämä tarkoittaa siis yrityksen tai tuotteen aiheuttamien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen selvittämistä. Sören Stenroos sanoo, että jalanjälki on koko ajan mielessä, niin omalla maatilalla kuin toisessakin työssään.
ProAgrian asiantuntijat ovat samaa mieltä ja kertovat, että erilaisia työkaluja tuotannon ja lopputuotteen hiilijalanjäljen mittaamiseksi kehitetään ja otetaan parhaillaan käyttöön kasvin-, maidon- ja lihantuotannossa.
Sören Stenroos sanoo, että hänellä itsellään on maanläheinen kuva siitä, mitä ilmastoviisaus merkitsee.
– Minulle se tarkoittaa paikallisesti tuotetun ruuan ja muiden tuotteiden suosimista niin pitkälle kuin mahdollista, hän sanoo.
Kokonaisuus ratkaisee
Suomen maataloudessa käytetään vähemmän lannoitetta kuin monissa muissa maissa. Myös lääkeaineiden käyttö eläintuotannossa on kansainvälisesti mitattuna vähäistä.
– Laaja tutkimus 113:sta eri maasta todisti jopa, että Suomen elintarviketurva on maailman paras, sanoo ProAgria Lantbrukssällskapetin johtaja Meira-Pia Lohiluoma.
Suomen elintarviketurva on maailman paras
Vanhan ja uuden tekniikan avulla Pohjalaisviljelijät pitävät todellakin hyvää huolta maastaan. Kylmä ilmasto tuo mukanaan sekä hyviä että huonoja puolia.
– Maan ravinnepitoisuus luonnollisesti hyvä täällä, kun taas hyvän kasvupohjan puute on ongelma esimerkiksi Keski-Euroopassa, Jan-Erik Back sanoo.
Margareta Slotte sanoo, että kotieläintalous ja kasvinviljely tukevat hyvin toisiaan Suomessa. Käytännön esimerkki on nurmenviljely, jota pidetään ympäristöystävällisenä tuotantona. Karjalaitumilla kasvatetaan nurmea, jota sitten korjataan esimerkiksi kuivaheinäksi talvikautta varten.
– Karjanhoito mahdollistaa tehokasta nurmentuotantoa, Slotte sanoo.
Vuodenaikojen voimakas vaihtelu on toinen etu Suomen maataloudelle, koska se pitää monet tuholaiset kurissa. Tämän vuoksi torjunta-aineiden käyttö on myös vähempi.
LUE MYÖS: