Kirjoittaja Anna Måtts-Fransén on logistiikka-asiantuntija ja Kestävä ja älykäs satama -hankkeen projektipäällikkö Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilla.
Satamat ja merenkulku ovat olleet keskeisessä roolissa maailmankaupan kehityksessä vuosisatojen ajan. Kuitenkin viime vuosikymmenen aikana satamat ja niiden kehittäminen ovat muuttuneet huomattavasti. Tämän totesin, kun kaivoin kirjahyllystä vuonna 2013 VASEKin tilauksesta kirjoittamani kansainvälisen markkinoinnin pro gradu -tutkielman ”The Power of the Strategic Network”, joka keskittyi logistiikka-alan yritysten väliseen verkostoitumiseen ja sen vaikutukseen yritysten menestykseen.
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten toimijoiden strategiset verkostot ja kumppanuudet voivat parantaa logistiikka-alan toimijoiden kilpailukykyä ja toiminnan tehokkuutta, sekä mahdollisuutta kehittää jotain uutta yhdessä.
Enää ei satamien Facebook-sivuille naureta
Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä useammat satamat ovat panostaneet markkinointiin lisätäkseen näkyvyyttään ja kilpailukykyään. Digitaalisten markkinointikanavien, kuten sosiaalisen median, käyttö on lisääntynyt, mikä on mahdollistanut satamien tavoittamisen laajemmalle yleisölle. Satamien markkinointiin on panostettu myös yritysvastuun ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.
Näin ei ollut vuonna 2013, jolloin esimerkiksi kirjoitin graduuni erään sataman osalta, että heille ”on pian tulossa omat nettisivut”. Puhumattakaan siitä, että satamilla olisi ollut Facebook-sivuja. Haastattelin graduuni 10 eri sataman edustajaa, ja tuolloin eräskin satamajohtaja suorastaan nauroi minulle, kun kysyin pitäisikö satamien olla myös mukana sosiaalisessa mediassa kuten esimerkiksi Facebookissa.
Johtopäätöksenäni oli tuon haastattelurupeaman jälkeen, että ala on perinteinen, eikä satamien toimintoja ole tarpeen markkinoida. Ehkä jotain printtimainontaa tarvitaan silloin tällöin.
Älykkäät ratkaisut ja kestävyys satamien peruskauraa
Digitalisaation kehitys on ollut yksi merkittävä tekijä, joka on vaikuttanut satamien toimintaan ja kehittämiseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Satamat ovat hyödyntäneet digitaalisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia parantaakseen tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Tämä on mahdollistanut muun muassa reaaliaikaisen seurannan, ennakoinnin ja automaation käytön satamissa.
Enää ei siis alaa voi mitenkään kutsua vanhanaikaiseksi. Digitalisaatio, älykkäät ratkaisut ja kestävyys ovat jokaisen sataman peruskamaa eikä yksikään satama voi myöskään enää kyseenalaistaa sitä, sillä kilpailu kovenee.
Yhä useammat satamat ovat investoineet merkittävästi infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi uusien yhteyksien käynnistämisen, suurempien alusten liikennöinnin ja erilaisten hankkeiden hallinnoinnin. Satamien kehittämiseen on panostettu myös ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmasta.
2010-luvun alkupuolella puhuttiin siitä, että pitäisikö satamien määrää Suomessa vähentää. Nykyään, varsinkin viimeaikaisten maailmantapahtumien valossa ymmärretään, että kaikkia Suomen satamia tarvitaan. Lisäksi tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä eri muodoissa sekä satamien välillä että niiden ekosysteemeissä.
Toisin sanoen satamat ovat jälleen ajan hermolla, valmistautumassa aktiivisesti tulevaisuuteen.
LUE MYÖS: