Kiinteistörahastonhoitoyhtiö Tuohex Capital tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden päästä hallitusti kiinni kiinteistösijoittamiseen jo projektien alkuvaiheessa. Toimitusjohtaja Jani Peräsarka muistuttaa, että talouden epävarmuuskaan ei lopeta rakentamista ja tuottojen löytämistä.
Kiinteistöalalla yleisesti arvioidaan, että lähikuukausina rakentaminen hidastuu merkittävästi. Kiinteistörahastonhoitoyhtiö Tuohex Capitalissa ei aiota kuitenkaan jäädä odottelemaan.
– Lähdemme loppuvuoden ja kevään aikana etsimään lisää kiinteistösijoittajia, toimitusjohtaja Jani Peräsarka sanoo.
Peräsarka kertoo, että he uskovat voivansa löytää sellaisia kiinteistökohteita, joiden rakentaminen kannattaa aloittaa vaisusta maailmantalouden tilanteesta huolimatta.
Nykyisessä kiinteistösijoitussalkussa on jo 100 miljoonan euron arvosta kohteita. Sijoittajien kiinnostus ratkaisee sen, kuinka isoksi salkku kasvatetaan ennen kuin se lyödään lukkoon.
– Kesällä alamme sitten suunnitella Tuohex II -rahastoa.
Historia WasaGroupissa
Tuohex Capital perustettiin noin 1,5 vuotta sitten, mutta kiinteistörahaston malli on jo todettu toimivaksi. Yhtiö pitkälti jatkaa sitä, mitä hankekehittäjä WasaGroup-konsernin WGF-kiinteistörahastot tekivät aiemmin.
Peräsarka kuitenkin korostaa, että yhtiöt ovat nyt aidosti erillisiä. WasaGroup keskittyy kiinteistöhankkeiden kehittämiseen ja rakennuttamiseen. Tuohex Capital tekee yhteistyötä WasaGroupin kanssa kiinteistöhankkeista, joista pyritään saamaan hyviä sijoituskohteita Tuohexille.
Peräsarka sanoo, että Tuohex voi myös ostaa salkkuunsa kohteita, joita ovat kehittäneet muut rakennusyhtiöt.
– Ja samalla tavalla WasaGroup voi toteuttaa kohteita muille sijoittajille kuin meille.
Tarjoamme mahdollisuuden päästä kiinni kiinteistökehitysvaiheen arvonnousuun ilman, että sitä koko riskiä tarvitsee kantaa yksin.
Kokoluokka kasvoi
Tuohexin myötä sijoitustoiminnan kokoluokka on kasvanut. Noin 150 miljoonalla kiinteistösijoituksia tehneistä WGF-rahastoista ensimmäinen on realisoitu kokoneen ja WGF II ja III -rahastoista yli 80 prosenttia. Tuohexin ensimmäinen rahasto on jo nyt noin 100 miljoonan euron kokoinen.
Peräsarka kertoo, että kokoluokkaa kasvattamalla sijoituksille voidaan hakea parempaa tuottoa.
– Kun myytävän portfolion kokoluokka on suurempi, niin myös ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita. Ja ulkomaiset sijoittajat ovat aiemmin maksaneet kiinteistökohteista selvästi enemmän kuin suomalaiset sijoittajat.
Ei pikkurahoilla kiinni
Tuohexin sijoitusrahastot eivät ole tavallisille piensijoittajille. Minimisijoitus rahastoon on 250 000 euroa.
Peräsarka kertoo, että Tuohexin sijoitusrahastot ovat suunnattu ammattimaisille sijoittajille. Sijoittajina rahastoissa ovat tyypillisesti vakuutusyhtiöt, säätiöt ja sijoitusyhtiöt, joille kiinteistösijoittaminen on vain yksi sijoituskohde.
Näille ammattimaisille sijoittajille Tuohexin rahasto tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon, sillä muut kiinteistörahastot ostavat valmiita kohteita.
– Tarjoamme mahdollisuuden päästä kiinni kiinteistökehitysvaiheen arvonnousuun ilman, että sitä koko riskiä tarvitsee kantaa yksin.
Peräsarka kertoo, että tällä hetkellä heidän rahastossaan on noin 20 eri kiinteistökohdetta. Nämä ovat hajautettu hyvin.
– Salkussa yhdenkään suomalaisen talousalueen painoarvo ei ole yli 20 prosenttia eikä yhdenkään yksittäisen vuokralaisen osuus ole yli 15 prosenttia.
Peräsarka lisää viekä, että rahaston kiinteistöissä vuokrasopimusten keskimääräinen pituus on yli 10 vuotta ja vuokralaiset ovat pääasiassa toimialojensa johtavia toimijoita.
Totuttu epävarmuuteen
Peräsarka myöntää, että seuraavat lähikuukaudet näyttävät uusien kiinteistökohteiden löytämisen kannalta erittäin vaikealta. Tämä ei kuitenkaan pelota.
– Koko yhtiön 1,5 vuoden toiminnan ajan olemme eläneet epävarmuudessa. Koronapandemian ja sodan aikana olemme kuitenkin löytäneet mielestämme tuottavia kohteita ja sijoittaneet kivijalkaan 100 miljoonaa euroa.
– Vaikka ensi kevät näyttää haastavalta, uskomme, että meillä on kykyä löytää hyviä kiinteistökohteita.
Peräsarka myöntää, että he ovat nyt varovaisempia ja tarkempia arvioidessa kiinteistökohteiden kannattavuutta.
– Mutta jos ei tee mitään, se ei ole parasta riskienhallintaa. Ja sillä tavalla ei ainakaan löydä niitä mahdollisuuksia mitä maailma tarjoaa.
LUE MYÖS: