Kirjoittaja Mira Grönvall toimii Vaasan ammattikorkeakoulussa tekniikan yksikön johtajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision kesäkuussa. Visio korostaa korkeakoulutuksen merkitystä ja tärkeyttä ja koulutuksen osalta tavoitellaan erityisesti nuorten aikuisten koulutustason nostoa nykyisestä n. 40 prosentista 60 prosenttiin.
Näin elokuussa moni nuori on saanut paikan korkeakouluun ja edessä on uuden alku. Mutta moni on myös jäänyt ilman toivottua opiskelupaikkaa. Ja osa vielä pohtii, haluaako, pääseekö tai pärjääkö korkeakouluopinnoissa. Tai mitä lähteä opiskelemaan. Näihinkin tilanteisiin on monia tapoja kokeilla ja edetä kohti korkeakoulutusta.
Miten syntyy kiinnostus korkeakoulutukseen?
Toisella asteella on suuri vaikutus nuorten kiinnostuksen herättämiseen. On tärkeää ymmärtää, mitä opiskelu mahdollistaa ja minkälaiseen työelämään nuoret aikuiset tulevaisuudessa valmistuvat. Korkeakoulutus mahdollistaa monenlaisia asiantuntijuuksia muuttuvaan työelämään.
Kun korkeakouluopintoja miettii, ensin on hyvä pohtia, herättääkö yliopisto tai ammattikorkeakoulu enemmän kiinnostusta. Vaikka molemmissa koulutetaan sekä teoriaa että käytäntöä, on koulutuksessa myös painotuseroja. Tekniikan esimerkillä eroa voisi kuvata näin: Kun yliopistossa ensisijaisesti tutkitaan, miten uutta teknologiaan voidaan tuottaa, ammattikorkeakoulussa taas ensisijaisesti sovelletaan syntyviä uusia teknologioita työelämän tarpeisiin.
On myös hyvä tietää, että ammattikorkeakoulusta voi hakea yliopistoon joko maisterivaiheessa tai ylemmän ammattikorkeakoulun jälkeen jatko-opintoihin. Koulutusjärjestelmässämme on siis monta polkua aina tohtoriksi asti ja reitin voi valita.
Miten voin testata osaamiseni ja motivaationi korkeakoulutukseen?
Jos vasta suunnittelet korkeakouluopintoja tai olet vielä vailla paikkaa, voit lähteä kokeilemaan ja edistämään opintoja eri tavoilla. Vaasan ammattikorkeakoulussa tarjolla ovat seuraavat vaihtoehdot:
Polkuopinnoilla tarkoitetaan tutkintojen ensimmäisten vuoden opintoja, joita suoritetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelman mukaisesti samassa ryhmässä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Opintojen laajuus on AMK-tutkinnoissa 60 op ja ne suoritetaan pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana. Suorittamalla polkuopinnot, voi valmistua samassa ajassa, kuin suoraan tutkinto-opinnoissa aloittanut opiskelija.
Väyläopinnot taas ovat toisen asteen opiskelijoille suunnattu 15 opintopisteen laajuinen verkko-opintokokonaisuus. Väyläopiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Väyläopinnot voi aloittaa joustavasti jo ammatillisten opintojen tai lukion aikana ja sisällyttää myöhemmin osaksi korkeakoulututkintoa.
Opintosetelillä on mahdollista suorittaa jopa 30 opintopistettä joustavasti, tutustua eri aloihin ja pitää tulevaisuuden vaihtoehdot avoinna. Jos valmistuit lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta ja jäit ilman opiskelupaikkaa kevään 2026 yhteishaussa, voi opintosetelin avulla aloittaa opinnot maksutta avoimessa AMK:ssa syksystä 2026 alkaen.
Kannustankin olemaan utelias, tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen ja haastamaan itseäsi. Se voi avata uusia uria!
LUE MYÖS:
Mira Grönvall: “Suomi kaipaa osaamistason nostoa, mutta miten se tehdään ikäluokkien pienentyessä?”