Kautta pitkän historiansa KWH-konserni on löytänyt mahdollisuuksia myös vaikeimpina hetkinä. Vaasa Insider julkaisee kesän aikana kokonaisuudessaan kirjan KWH 90 vuotta – Jatkuvassa muutoksessa. Kirja tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen yrityksen liiketoiminnan rakentumiseen. Tämä on kirjan neljäs osa.
4 – Mirka
Näin Mirkasta kasvoi hiomatuotteiden teknologiajohtaja
Kun Mirka 2000-luvun alussa lanseeraa pölyttömän hionnan, on se alansa sensaatio. Aivan kuten monet suuret innovaatiot, myös pölytön hionta on vain onnekas sattuma.
Aivan tavallisena iltapäivänä 1990-luvun puolivälissä Mirkan toimitusjohtaja Kurt Betlehem saa toimistolle vieraakseen teknisen johtajan. Toimitusjohtaja pyydetään mukaan katsomaan, mitä alakerran laboratoriossa on meneillään.
Kurt Betlehemiä ei tarvitse pyytää kahdesti, ja perille päästyään hän huomaa työntekijöidensä olevan innoissaan.
Kustannusten alentamiseksi Mirkan laboratoriossa on testattu eri osien jättämistä pois hiomamateriaalista. Nyt tuotekehittäjät uskovat, että jotain kiinnostavaa on tapahtumassa.
Joku huomauttaa kuin ohi mennen, ettei uudella testimateriaalilla hiottaessa synny lainkaan pölyä. Toki ratkaisu ei vielä ole läheskään valmis, mutta alustavasti se näyttää toimivan.
Kun Kurt Betlehem lähtee myöhemmin samana iltana kotiin, ei hän saa töitä mielestään. Yöllä hänen on vaikea nukahtaa, sillä ajatukset pyörivät edellisen päivän tapahtumissa. Äkkiä hän kokee Heureka-hetken:
”Ymmärsin, että jos onnistumme kehittämään tavan hioa pölyttömästi, se on alalla vallankumous. Niin kauan kuin hiomamateriaaleja on ollut olemassa, on ollut myös pölyn aiheuttamat ongelmat. Hiomapöly tukkii materiaalin niin, että se on vaihdettava uuteen, ja lisäksi pöly haittaa hengitysilmaa. Mitä jos pölystä pääsisi eroon!”
Kuten usein suurten innovaatioiden kohdalla, myös pölytön hionta syntyy siis onnekkaan sattuman seurauksena. Mirka on toki panostanut tuotekehittelyyn jo kauan, mutta tavoitteena on ollut kustannusten laskeminen, ei niinkään uuden vallankumouksellisen hiomatavan löytäminen.
Äkkiä Kurt kokee Heureka-hetken. Mitä jos pölystä pääsisi eroon!
Muutamia vuosia aikaisemmin isot valmistajat olivat vaihtaneet hiomamateriaalin kiinnittämisessä käytetyn liiman tarramateriaaliin.
Mirka ottaa idean nopeasti käyttöönsä, mutta koska tarramateriaali on liimaa kalliimpaa, alkaa yritys samalla testata tapoja vähentää muita kustannuksia.
Tavoitteen seurauksena tuotekehittäjät päätyvät nerokkaaseen keksintöönsä, jossa hiomarakeet liimataan suoraan tarramateriaaliin.
Normaalisti rakeet liimataan erilliselle paperille, joten sen pois jättäminen pienentää tietenkin kustannuksia. Koska tarramateriaali koostuu reikiä täynnä olevasta verkosta, tapahtuu jotain yllättävää: pöly imeytyy hiottaessa reikien läpi.
Kurt palaa töihin unettoman yön jälkeen ja selittää ideansa kehitysosastolle. Pian kaikki ovat yhtä innoissaan. Sen jälkeen onkin aika kääriä hihat ja alkaa töihin.
Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Koska tarramateriaalin langat ovat pyöreitä, hiomajyvät on vaikea saada kiinnittymään – perinteisesti käytettyyn paperiin verrattuna pinta-ala, johon rakeiden pitäisi tarttua, on hyvin pieni.
Vuosituhannen vaihteessa muutaman vuoden intensiivisen kehitystyön jälkeen, on pölytön hiomakonsepti vihdoin valmis lanseerattavaksi markkinoille. Konseptista tulee heti koko alan kuuma puheenaihe.
Tämä on ensimmäinen suuri innovaatio hioma-alalla vuosikymmeniin. Kurt kertoo, että asiakkaita oli aluksi vaikea saada vakuuttumaan konseptin toimivuudesta.
”Todistaaksemme järjestelmän toimivuuden myös käytännössä myyjämme keksivät metodin, jota käytettiin messuilla. He pyysivät asiakkaita riisumaan mustat pikkutakkinsa ja laittamaan ne pyörivän hiomalaitteen alle. Näin asiakkaat näkivät omin silmin, että takit olivat lattialta nostettaessa yhä puhtaita.”
Jos pölyttömän hionnan keksiminen olikin onnekas sattuma, oli sen synnyttänyt innovatiivinen yrityskulttuuri kaikkea muuta.
Mirka oli jo pitkään ollut tunnettu kulttuuristaan, jossa uskalletaan panostaa, investoida ja testata uutta samalla, kun rahoista on pidetty hyvää huolta.
Jo kauan ennen kuin teknologiajätit Silicon Valleyssa keksivät antaa työtekijöidensä tehdä osan työajastaan mitä halusivat, oli Mirka luonut samankaltaisen järjestelmän.
Tuotekehitysosastolla työskentelevien työajasta noin 20 prosenttia oli niin kutsuttua leikkiaikaa. Johto oli huomannut sen lisäävän luovuutta, mikä luonnollisesti oli yrityksen näkökulmasta kannattavaa.
PANKKI TAHTOI MYYDÄ MIRKAN
Mirkasta tuli osa KWH-konsernia 1960-luvulla, kun alun perin Helsingissä toiminut yritys tarvitsi uudet tilat. Samalla silloinen omistaja etsi yritykselleen ostajaa.
Keppo osti Mirkan, ja kaupan seurauksena yritys muutti Jepualle nykyiseen kotipaikkaansa. Siihen aikaan työntekijöitä oli vaatimattomat yhdeksän henkeä.
20-vuotias Kurt Betlehem aloitti työt yrityksessä 1960-luvun puolivälissä, koska sattui asumaan lähistöllä ja hänet ylipuhuttiin hakemaan avoinna olevaa kirjanpitäjän paikkaa.
Kurt tiesi tähän aikaan kirjanpidosta hyvin vähän ja olisi oikeastaan tahtonut lähteä Hankeniin opiskelemaan.
Hän tuskin osasi aavistaa, että tulisi omistamaan koko ammatillisen elämänsä Mirkalle. Mielessä ei luultavasti myöskään käynyt, että hän päätyisi lopulta toimitusjohtajaksi tähän globaaliin yritykseen, jonka liikevaihto oli kymmeniä miljoonia euroja.
Mirkan myöhempien vuosien menestyksellä on nimittäin vahva kontrasti 60- ja 70-lukuihin.
”Suurelta osin koko 1970-luku meni uuden tehtaan rakentamiseen sekä tuotannon ja myynnin kuntoon saamiseen. Jälkeenpäin katsottuna on helppo nähdä, että aloitimme tehtaan rakentamisen aivan liian vähäisillä tiedoilla ja liian suuren tulevaisuudenuskon siivittäminä. Ajatuksena oli säästää rahaa itse tekemällä, mikä tietenkin tuli loppujen lopuksi kalliimmaksi johtuen kaikista matkan varrella tekemistämme virheistä. Hyvä puoli tässä kaikessa oli, että opimme elämään säästäväisesti, löytämään omia ratkaisuja ja tekemään kovasti töitä.”
KWH:n silloinen konsernijohtaja Henrik Höglund muistaa myös, miten paljon ihmisten vakuuttaminen vaati tulevaisuudenuskoa siihen, että Mirkasta vielä jonain päivänä tulisi jotain.
”Turkispuolella oltiin usein näreissään, kun heidän tuottamansa rahat käytettiin kattamaan Mirkan tappiot. 1970-luvun aikana Mirkaan tekemämme pitkän tähtäimen panostukset ovat vastoin kaikkia liikkeenjohtamisen periaatteita. Kvartaalitalouden lakeja seuraava pörssiyhtiö ei missään tapauksessa toimisi samoin. Halumme panostaa Mirkaan johtui ehkä enimmäkseen siitä, että muut vaihtoehdot olivat niin huonoja. Kaikista yhdestätoista toiminta-alastamme suurin osa oli joko kannattamattomia tai niiden tulevaisuudennäkymät olivat huonot. Jälkiviisaana voi sanoa, että rahojen syöttäminen Mirkalle oli hyvä strategia. Kaikki eivät tietenkään uskoneet tähän – muistan kun kerran pankissakin neuvottiin myymään pois koko yritys.”
Mirkaan tekemämme pitkän tähtäimen panostukset 1970-luvulla ovat vastoin kaikkia liikkeenjohtamisen periaatteita.
Onneksi omistajat eivät olleet kiinnostuneita yrityksen myymisestä, sillä vuonna 2019 Mirka vastaa yli puolesta KWH-konsernin koko liikevaihdosta.
1980-luvulla, kun tuotanto on saatu kuntoon ja vienti aloitettua, alkaa Mirka viimein tehdä voittoa. Sen jälkeen yhtiö on pysynyt hyvin kannattavana.
2000-luvun alussa lanseeratun pölyttömän hionnan ansiosta Mirka ei ole enää vain kannattava, vaan myös alansa teknologiajohtaja ja maailman kolmanneksi suurin hiomatuotteiden valmistaja..
TEOLLISUUSVAKOILU ON VAIKEAA JEPUALLA
Vaikka lähes sata prosenttia Mirkan tuotannosta menee nykyisin vientiin, on yrityksen tuotanto yhä pitkälti Suomessa.
Ainut poikkeus on Italia, jossa on ollut tuotantoa siitä lähtien, kun Mirka osti italialaisen Cafron vuonna 2017. Tuotannon pitäminen Suomessa on yhä kannattavaa, koska Mirka ei kilpaile alhaisilla palkkakustannuksilla vaan pikemminkin innovaatioilla ja teknisellä erinomaisuudella.
Tämän lisäksi kotimaan tuotannolla on muita hyviä puolia – kilpailijoiden on yksinkertaisesti vaikeampaa harrastaa yritysvakoilua ja piraattikopioiden valmistamista.
Kurt Betlehem muistaa, kun 1990-luvulla Uuteenkaarlepyyhyn ilmestyi yllättäen englantia puhuva mies, joka herätti paikallisten epäilykset saman tien.
”Mies kuljeskeli kaupungilla ja yritti päästä juttusille paikkakuntalaisten kanssa. Aika pian huomattiin, että hän mielellään johdatteli keskustelun kohti Mirkaa. Ihmiset hoksasivat aika nopeasti mistä oli kyse ja ilmoittivat meille asiasta. Saimme asetettua miehelle ansan – hän pääsi juttusille ihmisten kanssa, joilta hän luuli saavansa tärkeitä tietoja. Tosiasiassa hänelle syötettiin sepitettyjä lukuja.”
Pienellä paikkakunnalla toimimisen etuna on ihmisten lojaalius. Ulkopuolisten pahat aikeet on helppo huomata.
Juuri kopiointiriskin minimoimiseksi kotimaan tuotannosta pidetään kiinni myös 2000-luvun alussa, kun Mirka alkaa valmistaa hiomakoneita.
Nykyään Mirka on tiettävästi ainut suomalainen yritys, joka vie Suomessa valmistettuja sähkölaitteita Kiinaan.
Hiomakoneet ovat kasvaneet 50 miljoonan euron liikevaihdon toiminnaksi. Menestyksen avain on ollut uusissa innovaatioissa.
Läpimurto tapahtui, kun Mirka keksi tavan tehdä työkaluista huomattavasti kevyempiä, jolloin niiden käyttö on ergonomisempaa ja helpompaa.
2020-lukua lähestyessämme laitteet on lisäksi kytketty verkkoon, mikä antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia mittauksiin ja seurantaan.
TUNNE RATKAISEE
Kun uraa on takana yli puoli vuosisataa ja olematon kymmenen hengen pienyritys on kasvanut yhdeksi maailman menestyneimmistä alan yrityksistä, mahtuu matkan varrelle luonnollisesti kaikenlaista.
Vaikeita päätöksiä tehdessään Kurt Betlehem on yleensä luottanut intuitioon, sillä päätöksiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, tehtiin laskelmat miten tarkasti tahansa.
Useimmiten tunne on johtanut oikeaan suuntaan. Kuten silloin kun Mirkassa päätettiin 90-luvun alussa panostaa ultramoderniin ja kokonaan automatisoituun korkeavarastoon.
Tai silloin, kun Kurtin vaatimuksesta Mirka perusti keskusvaraston Belgiaan sen sijaan, että jokaisessa maassa olisi oma varasto. Päätös herätti vastarintaa tytäryhtiöissä, jotka kokivat sen vaikeuttavan heidän toimintaansa. Ratkaisu osoittautui loppujen lopuksi kuitenkin onnistuneeksi.
Kurt Betlehemillä on takanaan monta voittoa ja onnistumista, mutta erityisen ylpeäksi hänet tekee kaksi tapahtumaa.
2000-luvun alussa Kurt jonotti paikallisen K-kaupan kassalla ruokaostostensa kanssa, kun sattui kuulemaan kahden jonossa seisovan henkilön keskustelun. Toinen henkilöistä kertoi hakeneensa töitä Mirkalta, johon toinen totesi että ”jos saat työn, kannattaa ehdottomasti ottaa se vastaan”.
Kurt Betlehem oli ollut mukana jo silloin, kun Mirkalla ei ollut varaa maksaa kunnon palkkoja ja tilanne johti krooniseen työvoimapulaan. Nyt hän sai todistuksen, että vuosikymmenten työ oli tuottanut tulosta ja Mirka oli yksi paikallisväestön korkeimmin arvostamia työnantajia.
Toinen ylpeyden hetki koitti kaukana paikallisesta K-kaupasta, nimittäin cocktail-juhlassa Pariisissa, jonne maailman suuret hiomamateriaalien valmistajat olivat kokoontuneet.
”Juhla järjestettiin sirkusmuseossa, jossa oli vanhanaikainen karuselli. Olin istahtanut karusellin veneeseen, kun maailman johtavan hiomamateriaalivalmistajan toimitusjohtaja kysyy, saako istua kyytiin. Hän sanoi, että tahtoi ”kerrankin olla samassa veneessä Mirkan kanssa”. Kyseessä oli kilpailija, jota olin pitkään ihaillut ja joka oli yksi esikuvistamme. Silloin ymmärsin, että Mirka oli saavuttanut aseman, jossa kilpailijat ihailivatkin meitä.”
LUE MYÖS: