KWH 90 VUOTTA – Jatkuvassa muutoksessa – OSA I

Kautta pitkän historiansa KWH-konserni on löytänyt mahdollisuuksia myös vaikeimpina hetkinä. Vaasa Insider julkaisee kesän aikana kokonaisuudessaan kirjan KWH 90 vuotta – Jatkuvassa muutoksessa. Kirja tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen yrityksen liiketoiminnan rakentumiseen. Tämä on kirjan ensimmäinen osa.

KWH 90 VUOTTA 

Jatkuvassa muutoksessa

ANNA JEANNE SÖDERLUND

Jatkuvassa muutoksessa
© KWH-yhtymä 2019
Teksti: Anna Jeanne Söderlund
Ulkoasu: Tuula Koto
Tuotanto: Morgan Digital
Käännös: Laura Ala-Kokko ja Anni Kiviniemi
Uudet henkilökuvat: Nelly Björkholm, Karolina Isaksson

ALKUSANAT

Suurin osa suomalaisista yrityksistä ei selviä viisivuotiaaksi. Kun KWH täyttää nyt kunnioitettavat 90 vuotta, on juhlaan todella aihetta. Juhlimme pitkää ikäämme muun muassa juhlakirjalla.

Kuvailemme tässä kirjassa koko KWH-konsernin läpikäymiä suuria rakenteellisia muutoksia.

Painopiste on erityisesti viimeisessä 30 vuodessa eli ajanjaksossa Kepon ja Wiik & Höglundinfuusion jälkeen, kun konserni sai nimekseen KWH. Tähän ajanjaksoon mahtuu useita dramaattisia tapahtumia. KWH luopui esimerkiksi pääliiketoiminnastaan sekä 1990- että 2010-luvun alussa.

Kirja on kerrottu täysin tietoisesti omasta näkökulmastamme. Kirja ei ole perinteinen historiikki eikä siinä ole paljon yksityiskohtaisia faktoja tai lukuisia haastatteluita. Olemme halunneet pitää kirjan lyhyenä ja ytimekkäänä, jotta ihmiset todella jaksaisivat lukea sen.

Vaatetehdas Oravaisissa.

Yksityiskohtien, vuosilukujen ja henkilönimien sijaan haluamme keskittyä kertomaan konsernin selviytymisestä ja sopeutumisesta muuttuvassa maailmassa.

Suuri määrä ihmisiä on vaikuttanut KWH:n menestykseen, vaikka he kaikki eivät tähän kirjaan ole mukaan mahtuneetkaan.

Haluamme siksi osoittaa yhteisen kiitoksemme kaikille, joiden kanssa meillä on ollut ilo tehdä yhteistyötä vuosien saatossa – ketään erikseen nimeämättä ja ketään unohtamatta.

Varmasti moni mielenkiintoinen tarina jäi vielä kertomatta. Nekin kerromme mielellämme sitten, kun istumme vanhainkodissa grogilasi kädessä.

Mukavia lukuhetkiä!

Peter ja Henrik Höglund

Vaasassa kesäkuussa 2019

LAPSUUS

Höglundin veljesten tie KWH:n johtajiksi

Ei ollut itsestään selvää, että kaksoisveljet Peter ja Henrik alkaisivat työskennellä perinteikkäässä perheyrityksessä. Kun poikien isä vuonna 1973 kuoli, saivat he kuitenkin suuren vastuun hoitaakseen – vasta 23-vuotiaina.

Sodan jälkeen 1940-luvulla Suomessa syntyy ennätysmäärä lapsia, ja vaasalainen Höglundin perhe kantaa myös tehokkaasti kortensa kekoon. Ensin perheeseen syntyy tiheään tahtiin kolme tytärtä, Lisbeth, Ulla ja Ann-Maj, minkä jälkeen syntyvät pitkään toivotut pojat Henrik ja Peter vuonna 1949.

Identtiset kaksoset ”Henkka” ja ”Pekka” kasvavat nykypäivänä ajateltuna varsin idyllisessä ympäristössä: he viettävät lapsuutensa vapaat hetket usein naapuruston lasten kanssa kaduilla ja pihoilla leikkien.

Perheen koti sijaitsee nykyisin jo puretussa jugendtalossa Koulukadun ja Kirjastonkadun kulmassa. Höglundin perhe asuu sen ensimmäisessä kerroksessa 500 neliömetrin kokoisessa kodissa. Talo on kaunis, mutta talvisin sisällä on vetoisaa ja kylmää.

Iltaisin kaikki lähikortteleiden lapset kerääntyvät leikkimään rosvoja, laskemaan pulkalla katua alas kohti sisäsatamaa tai vain juoksentelemaan pihoilla jännittäviä piilopaikkoja tutkien. Peter ja Henrik muistavat löytäneensä kerran jopa sodanaikaisia ammuksia.

”Meidän sukupolvemme lapset kulkivat aivan eri tavalla vapaina kuin nykyajan lapset. Aikuiset eivät juurikaan sekaantuneet tekemisiimme – jos teki joitain metkuja, piti vain huolehtia ettei jäänyt kiinni. Koulussa oli vielä käytössä fyysiset rangaistukset.”

Peterin ja Henrikin isä Emil Höglund on menestynyt liikemies. Vuonna 1929, kun maailma kohtasi historiansa pahimman laman, perusti hän yrityksen nimeltä Wiik & Höglund yhdessä Edwin Wiikin kanssa.

Peloton ja seikkailuhenkinen Emil Höglund oli jo 1920-luvulla lähtenyt Englantiin opiskelemaan kieliä, joten ei ollut yllättävää, että Wiik & Höglund suuntautui vientiin.

Wiik & Höglundin lisäksi Emil Höglund omistaa 90 prosenttia Keppo-nimisestä turkistuotantoon keskittyvästä yrityksestä. Hän on myös mukana politiikassa ja yhdistystoiminnassa ja viettää ainakin kaksi iltaa viikossa Svenska klubbenilla, ruotsalaisella klubilla.

Kaksospoikien syntyessä vuonna 1949 Emil Höglund on jo lähes 50-vuotias.

Saattaa olla, että hän odottaa lapsistaan, ja ennen kaikkea pojistaan, perheyrityksensä jatkajia. Henrikin mukaan isä ei kuitenkaan kovin tarkoituksellisesti yrittänyt totuttaa heitä yrittäjän elämään, pääasiassa siksi, että ikäero oli niin suuri.

”Kuten monet isät siihen aikaan, myös meidän isämme oli aika poissaoleva. Hän oli syntyessämme niin vanha, että välillämme oli oikeastaan kaksi sukupolvea. Minusta tuntuu usein, että ymmärrän paremmin omien lastenlasteni maailmaa kuin mitä isä ymmärsi meidän elämäämme. Mutta emmehän mekään lapsina käsittäneet, mitä hän teki kaiket päivät. Toki hän välillä otti meidät sunnuntaisin mukaan tutustumaan tehtaaseen tai yrityksen minkkifarmeille, mutta siinä iässä meitä kiinnostivat eniten jäätelöt, jotka tapasimme retkillämme saada.”

 

ÄKKILÄHTÖ PERHEYRITYKSEN JOHTOON

Jos isä on poissaoleva, on perheen äiti Vivi sitäkin paremmin läsnä. Juuri hän pitää ison kodin kurissa ja nuhteessa. Vivi on lähtöisin suomenkielisestä vapaakirkkolaisesta perheestä, mutta ajan hengen mukaisesti hän päättää puhua lapsilleen vain ruotsia.

Peter ja Henrik viettävät paljon aikaa yhdessä, vaikka heille joskus tuleekin riitaa. Molemmat veljekset ovat kohtalaisen kiinnostuneita koulusta, mutta teini-iässä tytöt ja rock’n roll alkavat kiinnostaa huomattavasti enemmän. Myös urheilulla on iso rooli poikien elämässä aina varhaisesta lapsuudesta saakka.

”Isä oli syntyessämme niin vanha, että välillämme oli oikeastaan kaksi sukupolvea.”

Höglundin perhe asui niin kutsutussa Bruunin talossa Koulukadun ja Kirjastokadun kulmauksessa Vaasassa. Tässä talo kuvattuna juuri ennen purkua 1968. RAFAEL OLIN / SLS

Peterin koulunkäynti on erityisen hankalaa lukihäiriön vuoksi. Siihen aikaan koko lukihäiriön käsite on tuntematon, ja avuksi tarjotaan vain luokalle jättämistä.

11-vuotiaana Henrik aloittaa lyseossa ja Peter jatkaa kansakoulussa, eivätkä kaksospojat enää vietä yhdessä yhtä paljon aikaa.

”Lukihäiriö tekee luovaksi. Jos en tiennyt, kirjoitetaanko sana e:llä vai ä:llä, valitsin yksinkertaisesti jonkun muun sanan. Jos minulla ei olisi ollut koulussa vaikeaa, olisin ehkä valinnut jotain ihan muuta kuin uran perheyrityksessä. Urheilu on aina kiinnostanut minua, ja olisin oikeastaan halunnut opiskella jotain siihen liittyvää. Arvosanani eivät kuitenkaan riittäneet.”

Höglundin perhe sai viisi lasta. Taaimmaisena Ulla ja Henrik, keskellä Peter ja Ann-Maj, edessä Lisbeth. Lassie-koira oli myös lapsuuden perheenjäsen.

Urheiluopintojen sijaan Peter matkustaa Uumajaan opiskelemaan taloutta ja alkaa sen jälkeen työskennellä Wiik & Höglundin metsäpäällikkönä. Myös Henrik aloittaa työt perheyrityksessä opiskeltuaan ensin taloutta Turussa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä on toimia toimitusjohtaja Karl-Johan ”Jukka” Tidströmin avustajana.

Vuonna 1973 Emil Höglund kuolee yllättäen keuhkokuumeeseen 72 vuoden iässä. Vaikka hän ei tässä vaiheessa enää olekaan virallisesti mukana yhtiön operatiivisessa toiminnassa, toimii hän yhä hallituksen puheenjohtajana ja käy toimistolla käytännössä joka päivä.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1975, kuolee myös Jukka Tidström. Yllättäen koko vanha sukupolvi on nyt poissa. Henrik siirtyy pikavauhtia Kepon toimitusjohtajan avustajasta itse toimitusjohtajaksi ja ottaa Jukka Tidströmin työt hoitaakseen.

”Isän ja Jukan yllättävät kuolemat toivat meidät mukaan yhtiön toimintaan huomattavasti nopeammin kuin olimme ajatelleet. Muuten olisimme luultavasti opiskelleet hitaammassa tahdissa. Myös päätös siitä, että tämä on juuri sitä mitä tahdomme tehdä, olisi luultavasti syntynyt myöhemmin. Koko prosessi nopeutui nyt usealla vuodella.”

TOIMITUSJOHTAJAN KAKSOISOLENTO

Kun kaksi 25-vuotiasta pojankloppia astuu johtajiksi yritykseen, jonka liikevaihto on sata miljoonaa markkaa, eivät kaikki tietenkään katso sitä hyvällä. Monien johdossa pitkään toimineiden on vaikea sulattaa, että yhtäkkiä pomo on itseä puolta nuorempi. Henrik ottaa uuden tehtävän kuitenkin vastaan innokkaana.

”En usko, että olisin ollut hyvä minkään operatiivisen toiminnan toimitusjohtajana, mutta konsernin johtaminen sopi minulle kuin nenä päähän. Sain käsitellä isoja asioita – päättää mitä toimintoja kehitetään ja mistä luovutaan. Kahden vuosikymmenen aikana konsernin toimitusjohtajana tein oikeastaan juuri sitä – saneerasin, jäsensin rakenteita, myin pois vanhoja toimintoja ja panostin uusiin.”

Peter puolestaan toimii konsernin sisällä kaikissa mahdollisissa tehtävissä ja yrityksissä. Usein juuri hän saa käsiteltäväkseen ne alueet, joissa on jonkinlaisia ongelmia.

Työ konsernin toimitusjohtajana pakottaa Henrikin matkustamaan paljon ja usein kauas Euroopan ulkopuolelle. 1990-luvun puolivälissä terveys alkaa kuitenkin asettaa rajoja. Henrikillä on ollut kammiovärinää jo armeijassa ilman, että hän tiesi mistä oli kyse. Nyt oireet kuitenkin pahenevat. Vuonna 1996 hänelle asennetaan lopulta sydämentahdistin.

”Sydämentahdistimen saaminen tuntui kuin joku olisi laittanut minussa virran uudelleen päälle. Olin ollut kauan väsynyt ja voimaton, ja yhtäkkiä minulla oli taas valtavasti energiaa. Matkustaminen kävi kuitenkin liian raskaaksi. Vuonna 1997 päätin, että astun sivuun toimitusjohtajan töistä ja alan sen sijaan toimia hallituksen puheenjohtajana. Sen päätöksen myötä minun ei enää tarvinnut matkustella yhtä paljon.”

Kuvien välillä on 60 vuotta. Henrik ja Peter Höglund jakoivat lapsuutensa lisäksi koko pitkän työelämänsä. He eivät muista, että heillä olisi koskaan ollut suurempia näkemyseroja

Harvalla toimitusjohtajalla on kaksoisolento valmiina odottamassa, kun itse tahtoo luopua tehtävästä. Henrik Höglund on kuitenkin siinä suhteessa onnekas. Hänen korvaajansa – jota voisi kutsua myös klooniksi – on hämmentävän saman näköinen kuin Henrik ja myös varsin samaa mieltä asioiden hoitamisesta. Peter Höglund siirtyy toimitusjohtajaksi vuonna 1997 ja pysyy tehtävässä, kunnes jää eläkkeelle vuonna 2016.

Identtiset kaksoset Peter ja Henrik Höglund eivät muista hetkeä, jolloin olisivat olleet jostain oikein voimakkaasti eri mieltä. Mitä vanhemmaksi he tulevat, sitä enemmän he omasta mielestään alkavat muistuttaa toisiaan. Iän myötä he ovat nimittäin lakanneet miettimästä muiden mielipiteitä ja voivat entistäkin aidommin olla omia itsejään.

Millaisia he sitten sisimmässään ovat, kaksoset, jotka ovat johtaneet KWH:ta yli 40 vuoden ajan ja jotka yhä istuvat yhtiön hallituksessa? Miten he kuvaisivat itseään?

”Olemme introvertteja, mikä ei aina tee ihmisten johtamisesta helppoa. Lapsena olimme hyvin ujoja. Olemme myös varovaisia mutta samalla taipuvaisia riskinottoon, mikä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta. Varovaisuus tulee esiin siinä, että koko ajan katsommeeteenpäin, yritämme nähdä jo edeltä, miten maailma muuttuu ja miten muutos vaikuttaa aloihin, joilla KWH toimii. Ottamamme riskit ovat yleensä olleet tarkoin harkittuja eivätkä mitään päähänpistoja. Lisäksi yksi ominaisuuksista, joka luultavasti on auttanut sekä itseämme että KWH:ta on periksiantamattomuus. Näkökulmasta riippuen sitä voi kutsua joko määrätietoisuudeksi tai itsepäisyydeksi.”

LUE MYÖS:

KWH firar 90 år med jubileumsbok – Författaren Anna Jeanne Söderlund: “Företaget har en fantastisk förnyelseförmåga”

Vastaa