Kirjoittaja Emine Ehrström on Pohjanmaan ELY-keskuksen kotouttamispäällikkö.
”Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla.” (Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035)
Työperäisen maahanmuuton lisäämisen rinnalla on tarpeen eri toimenpitein vahvistaa eettisen rekrytoinnin käyttöönottoa ja tulijoiden kotoutumisen edistämistä. Suomessa useat eri toimialat tulevat olemaan enenevissä määrin riippuvaisia työvoiman maahanmuutosta tulevina vuosina. Prosesseja ja rakenteita on tarpeen kehittää tavoitteiden mukaisiksi valtakunnallisesti ja paikallistasolla.
Suomen hallituksen asettamat työperäisen maahanmuuton määrälliset tavoitteet tuleville vuosille on syytä tarkastella paikallisesti uusien kuntalaisten määreenä: uusina, mahdollisesti myös perheellisinä, kuntalaisina.
Ennakoimattomat prosessit
Kuntien ja hyvinvointialueiden peruspalveluiden ja palveluverkkojen valmiuksien parantaminen kansainvälisesti rekrytoitujen henkilöiden osalta ei ole tällä hetkellä vain yhden tilastotietojärjestelmän takana vaan kompleksinen kokonaisuus. Tieto käynnissä olevista kansainvälisistä rekrytoinneista on pääosin työnantajilla sekä lupien osalta maahanmuuttovirastolla.
Prosessien ennakoimattomuus vaikeuttaa paikallisesti sekä työnantajien että kuntien ennakointityötä. Esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien on haasteellista tietää oleskelulupaprossien käsittelyaikoja eli milloin ulkomailta rekrytoitu henkilö tosiasiallisesti pääsee matkustamaan Suomeen saati, että milloin henkilö saa kotikuntamerkinnän Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
Kunta puolestaan saa tilattua takautuvasti tiedon uusista kuntalaisista DVV:stä, eli tieto käsittää kuntaan jo muuttaneet henkilöt.
Prosessien ennakoimattomuus vaikeuttaa ennakointityötä.
Paikallinen monialainen viranomaisyhteistyö yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa on tällä hetkellä ainoa ratkaisu paikalliselle ja alueelliselle ennakointi- ja kehittämistyölle. Työ vaatii jatkuvaa monialaista vuoropuhelua, tiedonvaihtoa ja tilannekuvan ylläpitämistä mm. tulevista investoinneista ja työvoiman tarpeista sekä näiden suhteuttamista ja hyödyntämistä eri toimintojen palveluverkkojen kehittämisessä.
Kotoutumisen edistäminen
Oleskelulupaprosessit ovat Suomessa vahvasti säänneltyjä mutta työn perusteella maahan muuttavien maahantulovaiheen jälkeinen aika asettautumisen tukemisesta kotoutumisen edistämiseen on jäänyt vähemmälle tarkastelulle ja sääntelylle.
Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan jo kaikkiin maahanmuuttajiin maahan tulon syystä riippumatta, eli henkilöihin, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa, rekisteröity oleskeluoikeus tai, joille on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti.
Nykyisen kotoutumislain henki on kuitenkin vahvasti työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin ja työttömiin työnhakijoihin keskittyvä. Kotoutumisen selonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja sen pohjalta aletaan työstämään uutta kotoutumislakia.
Kotoutumisen selonteossa esitetyt uudistukset liittyvät mm. kotoutumisen alkuvaiheen tehostamiseen, peruspalveluiden ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen sekä ohjauksen ja neuvonnan vahvistamiseen.
Yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioiminen
Maahan muuttaneiden tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia. Työn perusteella Suomeen muuttavat henkilöt eivät muodosta yhtenäistä ryhmää siinä kuin eivät myöskään humanitäärisin syin maahan tulleet. Ihmiset eivät kotoudu työpaikoille vaan yhteisöihin, kuntiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ihmiset eivät kotoudu työpaikoille vaan yhteisöihin, kuntiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Näkisinkin tervetulleeksi, että myös työn perusteella maahan muuttaneiden tarpeet tunnistetaan nykyistä paremmin lainsäädännön tasolla esimerkiksi kotoutumislakia uudistettaessa. Tätä sanomaa olemme ELY-keskuksissa pyrkineet viemään eteenpäin.
Tulevaisuuden Suomessa on enenevissä määrin työperäistä maahanmuuttoa, ja tämä vaatii prosessien ja rakenteiden kehittämistä tarpeita vastaaviksi sekä lainsäädäntöjen kriittistä tarkastelua.
LUE MYÖS: