Hanna Stenholm on valittu Isojoki Data Centerin toimitusjohtajaksi. Yrityksen kaavaileman datakeskusinvestoinnin arvioidaan synnyttävän positiivisia kerrannaisvaikutuksia koko seudulle. Pelkästään hukkalämmön hyödyntäminen avaa runsaasti mahdollisuuksia alueen muille toimijoille.
Isojoella on suunnitteilla peräti 180 hehtaarin eli noin 350 jalkapallokentän kokoinen datakeskusalue. Aiesopimus Isojoen kunnan kanssa on jo allekirjoitettu.
– Tarkoitus on ostaa tontti kunnalta, minkä jälkeen alueen suunnittelu ja kehittäminen voidaan aloittaa, kertoo perusteilla olevan Isojoki Data Centerin toimitusjohtaja Hanna Stenholm.
Investointi on arvoltaan miljardiluokkaa ja sen taustalta löytyy laajat verkostot omaavia kansainvälisiä sijoittajia. Yksi avainhenkilöistä on norjalainen kiinteistösijoittaja Joar Viken, joka allekirjoitti aiesopimuksen yhdessä Stenholmin kanssa.
– Tiimi ja hallitus koostuvat henkilöistä, joilla on laajalti kokemusta suurista rakennushankkeista niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, Stenholm kertoo.
Juridisesta neuvonantajasta toimitusjohtajaksi
Hanna Stenholm tuli mukaan hankkeeseen, kun tiimissä tarvittiin juristia, jolla olisi paitsi kielitaitoa myös lainsäädännön ja kulttuurin tuntemusta. Stenholm on uransa aikana hoitanut yli tuhat kiinteistökauppaa ja häntä pyydettiin apuun, kun kuntaa lähdettiin lähestymään asian tiimoilta.
Yhteistyö toimi hyvin, joten Stenholmista tuli ensin juridinen neuvonantaja, sitten hallituksen jäsen, ja lopulta häntä pyydettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.
– Työ on ollut sekä hauskaa että jännittävää. Kiinnostavin projekti, jossa urani aikana olen ollut mukana, hän sanoo.
Datakeskukseen liittyvän työn ohella Stenholm pyörittää omaa lakitoimistoaan, joka toimii neljällä eri paikkakunnalla Pohjanmaalla.
– Hiukan olen joutunut järjestelemään kalenteriani, mutta palvelen yhä asiakkaitani aivan kuten ennenkin. Lisäksi minulla on osaavia kollegoita, jotka huolehtivat siitä, että asiat tulevat hoidetuiksi, hän kertoo.
Vitamiiniruiske koko seudulle
Isojoen datakeskuksen kapasiteetiksi suunnitellaan jopa 300 megawattia. Todennäköisesti hanke rakentuu kuitenkin vaiheittain. Sekä keskuksen että investoinnin lopullinen kokoluokka riippuu loppukäyttäjän tarpeista.
– Käymme parhaillaan neuvotteluja potentiaalisten loppukäyttäjien kanssa. Todennäköistä on, että tänne saadaan joku maailman suurimmista yrityksistä, Hanna Stenholm valottaa.
Toteutuessaan hankkeella odotetaan olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia koko seudulle. Rakennusvaiheessa puhutaan jopa tuhansista henkilötyövuosista. Tämä tarkoittaa työtä monille yrityksille, samalla kun työntekijät tuovat oman panoksensa seudun talouteen käyttämällä paikallisia yrityksiä ja palveluita.
Aloitettuaan toimintansa keskus voi, riippuen sen laajuudesta, luoda kymmeniä työpaikkoja, parhaimmassa tapauksessa lähemmäs sata vakituista työpaikkaa.
Nopea aikataulu
Tavoitteena on, että hankkeessa päästäisiin ”Ready to build” -vaiheeseen jo vuonna 2026, mieluiten vuoden alkupuoliskon aikana. Tämän jälkeen rakennustyön arvioidaan etenevän ripeästi, ja keskus voisi valmistua niinkin lyhyessä ajassa kuin 14 kuukaudessa.
– Emme kuitenkaan aloita rakentamista, ennen kuin loppukäyttäjä on varmistunut, Stenholm sanoo.
Koko Suomi hyötyy
Hanna Stenholm painottaa, miten tärkeää on, että Suomeen saadaan investointeja. Hänen mukaansa nykyinen hallitus on luonut hyvät edellytykset juuri tämän kaltaisille panostuksille. Yhdessä muiden tekijöiden kanssa moni asia puhuu nyt nimenomaan datakeskusten puolesta.
– Sähköverkkomme on maailmanluokkaa, ilmastomme viileä, luonnonkatastrofien riski vähäinen ja maamme poliittinen tilanne vakaa, Stenholm luettelee.
Sähköverkkomme on maailmanluokkaa.
Hukkalämpö talteen
Suomessa etuna on myös se, että datakeskuksessa syntyvä hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää. Hukkalämmön ohjaaminen kaukolämmöksi olisi luontevin vaihtoehto, mutta Isojoki on harvaan asuttua seutua.
– Olemme avoimia uusille ideoille. Muille toimijoille tarjoutuu tässä tilaisuus hyödyntää erittäin edullista lämpöenergiaa, Hanna Stenholm sanoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.
Mahdollisuuksia on lukuisia. Esimerkkeinä Stenholm mainitsee maalla tapahtuvan kalankasvatuksen, kiinteän aineksen kuivatuksen, korkean pitoisuuden omaavien nesteiden tai suolojen tuotannon sekä kasvihuoneviljelyn. Muualla maailmassa hukkalämpöä on hyödynnetty muun muassa maalla tapahtuvassa hummerien kasvatuksessa.
Investointi luo mahdollisuuksia innovatiivisiin ratkaisuihin myös mitä tulee energian varastointiin. Datakeskukselle varattu tontti on niin iso, että alueelta löytyy runsaasti tilaa myös lämpöenergiaa hyödyntävien yritysten toimintaan.
LUE MYÖS: