Timo Saari: ”Työvoimaa Vaasaan ja Pohjanmaalle”

Timo Saari

Kirjoittaja Timo Saari on Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.

Tein 1990-luvun alussa töitä opiskelun ohessa Tampereella, Hervannan Kelan asiakaspalvelussa. Hämmästyttävän moni asiakas halusi opastusta siihen, kannattaako hänen ottaa vastaan tarjottu työpaikka vai olisiko sosiaaliturvan varassa eläminen sittenkin taloudellisesti kannattavampaa.

On kulunut 30 vuotta ja katson samaa kysymystä nyt eri kulmasta. Yritykset ja yrittäjät ovat minuun yhteydessä, ja pohtivat miten ja mistä onnistuisivat saamaan osaavaa työvoimaa. Moni yritys rekrytoisi enemmänkin, mutta sopivaa työvoimaa vaan ei löydy.

Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 322 600 ja avoimia työpaikkoja TE-toimiston työnvälityksessä 136 000.

Moni yritys rekrytoisi enemmänkin, mutta sopivaa työvoimaa vaan ei löydy.

Pohjanmaalla on tunnetusti Suomen paras työllisyystilanne. Työttömyys on siis alhaalla ja työllisyysaste korkealla. Pelätty koronakuoppa taloudessa jäi paljon pelättyä pienemmäksi. Elvytyssatsaukset vihreään siirtymään ja digitalisaatioon osuvat mukavasti yritystemme portfolioihin. Alueemme suuryritykset toimivat globaalisti kilpailluilla markkinoilla.

Osaajista kilpaillaan jo globaalilla tasolla. Myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat kovassa paineessa sen suhteen, miten osaavan työvoiman saatavuus ratkaistaan. Osaajia olisi kotimaakunnan lisäksi saatava muualta Suomesta tai ulkomailta. Julkisella sektorillakin on tuttuja rekrytointivaikeuksia. Sote-alalla olisi työtä tarjolla.

Työpaikkoja tuhoutuu koko ajan, mutta uusia syntyy tilalle. Uudet työpaikat eivät aina synnyt samoille alueille tai samalle alalle kuin poistuneet työpaikat. Työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus ovatkin Suomessa jatkuvana huolena. Työvoimaa ei riittävästi siirry sinne, missä työtä olisi tarjolla. Siis meidän tapauksessamme tänne Pohjanmaalle.

Työvoima ei myöskään kouluttaudu riittävästi uusille aloille. Työperäinen maahanmuuttokin on auttanut vain tietyillä aloilla ja tietyillä alueilla.

Mitä tässä nyt sitten oikein pitäisi tehdä?

Ainakin muutama hyvä asia on saatu liikkeelle. Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnistetty tilastoselvitys siitä, missä päin Suomea olisi sellaista työvoimaa, jota meidän olisi järkevää alkaa houkutella Pohjanmaalle.

Lisäksi olemme mukana pilotissa, jossa ELY-keskukset käynnistävät saatavuusharkintaa koskevan alueellisen kokeilun. Kokeilussa on Pohjanmaan ELY-alueen lisäksi mukana Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-alueet.

Kokeilu mahdollistaa valituilla ELY-alueilla yhteiset työlupalinjaukset. Tämän odotetaan lisäävän työvoiman alueellista liikkuvuutta ja helpottavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja.

Kokeilu ei kuitenkaan tarkoita saatavuusharkinnasta luopumista. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa Suomesta TE-toimisto selvittää, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta.

Järjestämäämme työvoimapoliittista koulutusta on koko ajan kehitetty yhteistyössä työnantajien ja palveluntarjoajien kanssa. Hienona esimerkkinä nostan esille ”Takaisin hoitoalle”-koulutuksen, jossa Vaasan kaupunki yhdessä Vamian, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa järjestää koulutuksen pitkään hoitoalalta poissa olleille takaisin hoitoalalle paluun mahdollistamiseksi.

Alueemme yrityksillä on monenlaisia trainee- ja mentorointiohjelmia sekä paljon oppilaitosyhteistyötä.

Meidän tulee siis toteuttaa neljä asiaa:

  1. hankkia osaavaa työvoimaa muualta Suomesta,
  2. hankkia osaavaa työvoimaa ulkomailta,
  3. kouluttaa jo alueellamme olevat työttömät uusiin ammatteihin ja
  4. varmistaa, että mahdollisimman moni pohjalaisnuori tai tänne muualta opiskelemaan tuleva nuori haluaa jäädä Pohjanmaalle asumaan ja elämään.

Kun katsomme väestöennusteita, on selvää, että tarvitsemme kaikki nämä neljä asiaa – ei vain osaa niistä. Eduskunta sitten huolehtii tuosta alussa mainitsemastani sosiaaliturvan ja työnteon oikeanlaisesta yhteensovittamisesta sekä alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden kannusteista.

 

LUE MYÖS:

Mervi Mäkinen: ”Kaiken keskiössä osaaminen”

Lämna ett svar