Kirjoittaja Marja-Riitta Vest toimii Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopäällikkönä.
Tuskin koskaan on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ollut niin paljon esillä julkisessa keskustelussa kuin kuluneena vuonna. Suomessa on toden teolla havahduttu siihen, että olemme jääneet viimeisen kymmenen vuoden aikana TKI-panostuksissa selkeästi jälkeen kilpailijamaistamme, muista Pohjoismaista ja esimerkiksi Saksasta. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa tavoitteena onkin nostaa TKI-panostusten osuus neljään prosenttiin nykyisestä 2,8 % osuudesta BKT:sta.
Suomen kehittäminen maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi on kunnioitettava tavoite, jota meidän tulisikin kaikin tavoin edistää. Se ei kuitenkaan onnistu ilman osaajia, ja juuri siihen liittyy toinen huolenaihe.
Osaaminen on ollut historiallisesti Suomen valttikortti ja olemme röyhistelleet rintaamme hienoilla PISA-tuloksilla. Nyt kuitenkin PISA-sijoituksemme ovat tippuneet ja myös korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on kansainvälisesti menettänyt asemiaan.
Positiivista on, että tilanne on tunnustettu avoimesti. Ilman korkeakoulutettua väestöä TKI-toimintamme ei kehity. Toimintaympäristömme muutostahti on sellainen, ettei pelkkä tutkinto riitä, ei ole riittänyt aikoihin, ja osaamista on kehitettävä ajassa, eri tavoin. Tarvitsemme lisää osaamista ja osaajia, kotimaasta ja ulkomailta.
Osaajat myös ratkaisevat rahoituksen ohella sen, tehdäänkö TKI-työtä yrityksissämme Suomessa tai tehdäänkö sitä ulkomailla. Toimenpiteisiin on ryhdytty monella saralla, mutta todettakoon myös tässä kirjoituksessa se, että korkeakoulutuksen maksullisuus ei ole ratkaisu korkeakoulutettujen määrän ja edelleen TKI-osaajien vähenemiseen Suomessa.
Ratkaisujen työkalupakkia kannattaakin edelleen kaivella, jotta löydämme kokonaispalettiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja.
Ratkaisujen työkalupakkia kannattaa edelleen kaivella.
Näitä ratkaisuja on myös jo etsitty ja päätöksiä tehty. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on tehnyt erinomaista työtä. TKI-rahoituslain myötä edellytykset julkisten TKI-panosten nostamiseksi ovat kunnossa.
Vuoden alussa voimaan astuva pysyvä TKI-verokannustin on ollut jo käytössä useissa maissa ja Suomeen sitä oli jo ehditty jonkin aikaa odottaa. Päätös verokannustimen käyttöönotosta on tärkeä viesti kotimaassa toimiville yrityksille ja Suomeen investoiville yrityksille.
Ajoitus ei voisi olla parempi, sillä juuri nyt on yrityksille sidosryhmineen tarjolla erittäin paljon TKI-rahoitusta. Suurin osa siitä on suunnattu kestävän kasvun ja digitalisaation edistämiseen.
Verokannustimella on vipuvaikutus myös yritysten ja korkeakoulujen TKI-yhteistyön kasvulle. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on elintärkeää laadukkaalle ja ajantasaiselle opetukselle ja tutkimukselle.
Yhteinen kehitystyö sekä dynaaminen ja edelläkäyvä opetus- ja tutkimustyö tuottaa juuri elinkeinoelämän tarvitsemia osaajia ja lisää samalla TKI-osaamista niin yrityksissä kuin korkeakouluissa. Ajassa kehittyvät ja kestävää kasvua korostavat korkeakoulut ja yritykset houkuttelevat taasen lisää ulkomaisia osaajia Suomeen. Kun kaikki palaset saadaan tukemaan toisiaan, on hyvän kierrettä vaikea estää.
Kiitos siis varhaisesta joululahjasta yritysten ja korkeakoulujen puolesta parlamentaariselle TKI-työryhmälle ja lakialoitteen jättäneelle 142 kansanedustajalle.
LUE MYÖS:
Merkittävä rahoitus VAMKin Muotoilukeskus MUOVAlle kestävien teollisuusjärjestelmien muotoiluun
Marja-Riitta Vest: ”Oodi uudistajille ja aidolle yhteistyölle kompleksisessa maailmassamme”