Maria Haglund: ”Pito- ja vetovoimaa vai sittenkin hakuvoimaa? Vaasan tulevaisuuden tekijät asuvat muuallakin kuin seudullamme”

Maria Haglund

Kirjoittaja Maria Haglund toimii VASEKilla osaavan työvoiman asiantuntijana ja vetää Vetovoimainen Vaasanseutu -hanketta, jonka tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen seudulla.

Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi toukokuulla alueelliset kehitysnäkymät, joiden mukaan työvoiman saatavuuden haasteiden odotetaan vain kasvavan seudullamme elinkeinoelämän piristymisen ja työvoiman kysynnän kasvun myötä. Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste yhdistettynä puhtaan siirtymän investointeihin tulee lisäämään työvoimatarvetta todella merkittävästi.

Vaikka saamme olla ylpeitä elinvoimaisesta seudustamme, on työtä osaamisen täällä pitämiseksi tehtävä tiiviissä yhteistyössä. Ennusteen mukaan jo vuonna 2040 ainoita kasvukeskuksia Suomessa ovat Turun, Helsingin ja Tampereen seudut.

Samanaikaisesti Opetushallituksen viesti on, että vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutus 2010-vuosikymmenen lopulla. Raportin mukaan jo työssä olevien koulutustasoa on parannettava merkittävästi, ja korkeakoulututkintoja vastaavan osaamisen tarve kasvaa. Ilman koulutusta tehtävää työtä on alle 5 %.

On odotettavissa, että kilpailu etenkin korkeakoulutetuista vain lisääntyy seutujen välillä.

Yritykset yhteisiin pitovoimatalkoisiin

Joka viides vaasalainen on korkeakouluopiskelija. Kuinka voi olla, että meillä siitä huolimatta on jatkuva pula korkeakoulutetuista? Tilastojen valossa näyttää siltä, että aivovuoto seudulta valmistuneiden opiskelijoiden osalta on huolestuttavan suuri. Suuri osa korkeakoulutetuista muuttaa pois työn perässä. Opiskelijat kokevat, että työllistyminen tai työharjoittelupaikan saanti seudulla on haastavaa.

Me VASEKilla panostamme vahvasti opiskelijoiden veto- ja pitovoimatyöhön. Työtä tehdään tiiviisti yhteistyössä seudun yritysten ja korkeakoulujen opiskelijakuntien kanssa. Edelleen lisäpanostuksia vaaditaan, jotta tämä arvokas osaaminen ei valuisi muille seuduille. Haastankin seudun yritykset yhteisiin pitovoimatalkoisiin! Mitä juuri teidän yrityksessänne voitaisiin tehdä asian eteen?

Lisäpanostuksia vaaditaan, jotta tämä arvokas osaaminen ei valuisi muille seuduille.

Vaikka saisimmekin korkeakoulutetut jäämään ja löytämään tiensä seudulle, on tilanne se, että nuorista saatava työvoima riittänee vain korvaamaan poistuman. Työvoiman tarpeen kasvuun vastataksemme tarvitsemme siis myös osaajia muistakin väestöryhmistä. Vastavalmistuneiden lisäksi yrityksissä tarvitaan jo pidempään työmarkkinoilla olleita osaajia ja pyrimmekin houkuttelemaan seudulle myös paluumuuttajia ja lapsiperheitä.

Perinteisesti suomalaisten muuttohalukkuus töiden perässä on ollut varovaista. Kansainvälisiltä markkinoilta tulijoita löytyy kyllä, meidän tulee vain olla valmiita!

Kansainvälisten osaajien Vaasan seutu – kaunista puhetta vaiko totta jonain päivänä?

Maria Haglund
Maria Haglund

Arvioidaan, että vuonna 2040 yli viidennes työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Vaikka Vaasa voidaankin kansallisella mittapuulla nähdä kansainvälisenä, on ulkomaalaistaustaisten palkkaamiselle vielä suuri kynnys monissa yrityksissä. Puhutaan hakijoiden puutteellisesta kielitaidosta.

Miksi vain yksilöiden pitäisi sopeutua? Voimmeko me yrityksissä tulla vastaan panostamalla oman henkilöstömme englannin kielen taitoon? Maahan muuttaneiden ja kansainvälisten osaajien työpanoksen hyödyntämättä jättämiselle kun ei jatkossa ole varaa. Heidän juurtumisensa seudulle vaatii nyt panoksia meiltä kaikilta, jotta olemme jatkossakin houkutteleva seutu kansainvälisille osaajille.

Ja tiesittekö, että tällä hetkellä maahanmuuttajanaiset ovat Suomen korkeimmin koulutettu väestöryhmä? Kuitenkin heidän työllistymisessään menee keskimäärin 8 vuotta. Onko meillä varaa tällaiseen resurssien tuhlaamiseen?

 

LUE MYÖS:

Meeri Koski: “Alueelliset kehitysnäkymät povaavat käännettä parempaan”

Lämna ett svar