Suomen tavoite olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä on monitahoinen haaste, joka aikataulullaan luo paineita yrityksille. Pohjanmaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi seudun kehittämisyhtiöt ovat käynnistäneet hankkeen nimeltä SOF: Sustainable Ostrobothnia as a Forerunner. Hankkeella halutaan tukea yrityksiä niiden kestävyystyössä, löytää joukosta ideoita eteenpäin vievät tulisielut sekä käynnistää seudun oma muutosmatka kohti kiertotaloutta.
Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Dynamo Närpiö sekä Kristiinankaupungin elinkeinokeskus ovat hiljattain käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on luoda edellytykset kilpailukykyiselle, houkuttelevalle ja kestävälle elinkeinoelämälle Pohjanmaalla. Hankkeen sanoma on selkeä: näitä asioita on mietittävä nyt, kun vielä on aikaa, eikä myöhemmin pakon alla.
Käynnissä oleva hanke eroaa kahdesta jo aiemmin toteutetusta kestävyyshankkeesta siinä, että tällä kertaa kehittämistoimet halutaan kohdentaa alemmas tuotantoketjuissa.
– Aiemmissa hankkeissa kohderyhmä on ollut laajempi ja työtä on tehty muutosprosessissaan nyt jo pidemmälle ehtineiden suurempien yritysten kanssa. Nyt haluamme tavoittaa näiden alihankkijoina toimivat pienemmät yritykset ja auttaa niitä valmistautumaan muutoksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin, kertoo Pia Holkkola-Löf Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta.
Tavoitteena on paitsi auttaa PK-yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä, myös rohkaista niitä toimimaan aktiivisesti muutoksen eturintamassa.
– Vihreä siirtymä on täydessä käynnissä. Meillä on mahdollisuus nostaa Pohjanmaa kestävyyden ja kiertotalouden keskukseksi, sanoo Hanna Malkamäki Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKista.
Meillä on mahdollisuus nostaa Pohjanmaa kestävyyden ja kiertotalouden keskukseksi
Kansainvälistä kiinnostusta
Sitä mukaa kun eurooppalaisten sijoittajien kiinnostus kestäviä investointeja ja innovaatioita kohtaan kasvaa, tarjoutuu pohjanmaalaisyrityksille mahdollisuus näyttää parhaat puolensa.
– Pohjanmaalla on kaikki edellytykset olla kestävyyden, kiertotalouden ja uudistavan kasvun keskipiste. Siksi hankkeessa on erityisen tärkeää tuoda esiin edelläkävijöitä ja pyrkiä profiloimaan Pohjanmaa Pohjolan kestävimmäksi maakunnaksi, sanoo SOF-hankkeen projektipäällikkö Fredrik Hanstén Dynamo Närpiöstä.
Jotta viestintä olisi uskottavaa, tulee työn olla mitattavissa ja sen tueksi on olla esittää dataa. Saavutetuista tuloksista kertovan viestinnän on oltava selkeää ja se kannattaa paketoida erilaisten kestävyyskertomusten muotoon. Päätavoitteena on laatia viestintästrategia ja vuosikello Pohjanmaan kansainvälisen näkyvyyden esilletuomiseksi sekä luoda näkyvyyttä muutamissa valikoiduissa kansainvälisissä verkostoissa ja konferensseissa.
Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään välittämään yrityksille tietoa siitä, mitä uudet vaatimukset pitävät sisällään ja mitä mahdollisuuksia yrityksillä on vihreää siirtymää tukevien liiketoimintamallien luomiseksi. Jo nyt yritysten on mahdollista saada toimilleen rahoitusta niin Business Finlandilta ja ELY-keskukselta kuin EU:n rahoitusinstrumenttien kautta.
Korkea hinta pelkkä myytti
Yrityksiä voi vieläkin olla vaikea saada vakuuttuneiksi siitä, että kestävän kehityksen toimien kautta on mahdollista sekä säästää että tienata.
– Tiedämme, että pienemmissä yrityksissä on usein kiire ja aika on rahaa. Haluamme tehdä osallistumisesta kannattavaa, Holkkola-Löf sanoo.
Vihreässä siirtymässä on vain voitettavaa, kestämättömyydessä taas pelkkää menetettävää. Pienten yritysten on oltava valmiina, kun asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat alkavat edellyttää kestävyysraportteja tuotteista ja palveluista.
– Tuotteiden ilmastovaikutuksen kartoittaminen on hyvä alku, Hanstén sanoo. Tietyillä aloilla on lisäksi jo olemassa erilaisia sertifikaatteja, joita yritykset voivat hakea. Niiden kanssa ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei sertifioitu toimija voikaan tehdä yhteistyötä sertifioimattoman kanssa. Tulevaisuudessa yritykseltä saatetaan jopa evätä lainansaanti, ellei toiminta täytä tiettyjä kestävyysvaatimuksia.
Varmaa on ainakin se, että kaikilla yrityksillä kestävyysraportoinnista tulee osa talousraportointia.
– Yritys voi menettää asiakkaitaan, ellei se pysty vastaamaan kestävyyttä koskeviin kysymyksiin, Malkamäki toteaa.
Hankepäälliköt ovat yhtä mieltä siitä, että yritysten motivointiin tarvitaan niin keppiä kuin porkkanaa. Mieluiten he korostavat kuitenkin muutoksen mukanaan tuomia hyötyjä.
– Kestävyys on tulevaisuuden kilpailuvaltti. Muutos vaatii toki investointeja, mutta kestämättömyys koituu kalliiksi, Malkamäki sanoo.
Hankkeessa halutaan myös nostaa esiin niitä asioita, joita pohjanmaalaisyrityksissä kestävyystyöhön liittyen jo on tehty.
– Joskus pienemmissä yrityksissä on tehty paljonkin, mutta työn merkitystä ei ole tiedostettu tai siitä ei ole viestitty ulospäin, Malkamäki lisää.
Pohjanmaa matkalla muutokseen
Erään aiemman hankkeen puitteissa Pohjanmaan seudun yrityksille laadittiin kestävyysajattelun kehittämiseen kiertotalouden tiekartta, ”Pohjanmaa matkalla muutokseen”, joka julkaistiin Kiertotalous Suomi (KiSu) -alustalla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Se on samalla ainoa kansallisella tasolla ruotsin kielellä laadittu kiertotalouden tiekartta.
– Tiekartta on erinomainen työkalu, jonka avulla yrityksille voidaan opettaa konkreettisia toimenpiteitä paremman kestävyyden ja toimivan viestinnän saavuttamiseksi.
Jatkossa hankepäälliköt luovat monenlaista sisältöä hankkeen eri julkaisuihin ja sen kotisivuille, esimerkiksi kertomalla yrityksistä, jotka ovat muokanneet toimintaansa kestävämpään suuntaan. Tällaisia yrityksiä halutaan nostaa esiin myös kansainvälisesti.
– Hankkeessa etsitään parhaillaan pilottiyrityksiä, jotka ovat valmiita työskentelemään yhdessä muiden yritysten kanssa sekä jakamaan kokemuksiaan. Tarkoituksena on järjestää erilaisia ajatustenvaihtoon kannustavia työpajoja ja verkkoseminaareja. Yhtenä teemana voisi olla isojen yritysten odotukset alihankkijoita kohtaan. Niiltä saatetaan esimerkiksi vaatia uudenlaista raportointimallia, Hanstén valottaa.
Hankkeessa halutaan löytää organisaation sisältä ne, jotka vievät asioita eteenpäin. Henkilön asemalla tai roolilla yrityksessä ei ole merkitystä. Lattiatason ideat ovat yhtä arvokkaita kuin johtoryhmän ehdotukset.
– Etsimme tulisieluja, joille voimme tarjota tukeamme. He voivat olla yksinyrittäjiä tai toimia osana isompaa organisaatiota. Muutoksen ei aina tarvitse lähteä toimitusjohtajasta, vaan idea voi yhtä hyvin tulla lattiatason työntekijältä, Holkkola-Löf muistuttaa.
Kyseessä voi myös olla yrityksessä kestävyysasioita varta vasten pohtimaan asetettu hankeryhmä.
– Syksyllä hankkeessa etsitään benchmarkingin avulla yrityksiä, jotka ovat valmiita ryhtymään tuumasta toimeen ja jotka tosissaan ovat valmiita muutokseen. Haluamme auttaa näitä yrityksiä viestimään edistysaskelistaan asiakkailleen.
Siirtymässä tarvitaan kaikkia toimijoita
Yritysten on hyvä muistaa, ettei kiertotalouteen siirtyminen voi tapahtua yksin. Kaikilla on vastassaan sama kilpailija – ilmastonmuutos.
– Työssä tarvitaan yritysten välistä vaihtoa. On mietittävä, missä tuotannossa syntyvä hukkamateriaali voidaan hyödyntää ja miten resursseja ja logistiikkaa voisi jakaa, Hanstén selittää.
Avoimella yhteistyöllä saavutetaan suurimmat hyödyt, hankepäälliköt tietävät. Sama koskee kehitysyhtiöiden omaa työtä.
– Koko hankehan perustuu siihen, että myös me autamme toisiamme. Vain sitä kautta tavoitamme yritykset kaikkialla Pohjanmaalla.
– On hyvä muistaa, että loppujen lopuksi työtä tehdään yhteisen planeettamme hyväksi, Malkamäki kiteyttää.
Miksi juuri Pohjanmaalla ollaan kestävyystyössä kehityksen kärjessä?
Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja. Sitä mieltä on ainakin Pia Holkkola-Löf.
– Meillä Pietarsaaressa ja Pohjanmaalla yleensäkin tuntuu olevan ratkaisukeskeisyys valmiiksi DNA:ssamme. Olemme resurssitietoisia ja otamme tuotteiden koko elinkaaren huomioon. Myös yritysten rakenne on täälläpäin vähemmän hierarkkinen. Muutoksia edistetään ja ne nähdään tärkeänä osana yrityksen kehitystä. Täällä saa olla innovatiivinen. Ongelmiin etsitään ratkaisuja eikä uuden kokeilemista arkailla.
Kaikki lähtee asennemuutoksesta
Tulevaisuudessa kestävyys nivoutuu yhä tiiviimmin osaksi arkeamme, hankepäälliköt ennustavat. Uusilla sukupolvilla kestävyysajattelu on mukana kaikessa toiminnassa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Hakeutuessaan aikanaan töihin näillä valveutuneilla osaajilla tulee olemaan selkeitä vaatimuksia mitä tulee organisaation kestävyyteen.
– Työnantajakuvan luomisessa on tärkeää, että yrityksen ja työnhakijoiden arvomaailmat kohtaavat.
– Nyt ei vilkuilla taakse, vaan jatketaan rohkeasti eteenpäin, Malkamäki kannustaa.
Raaka-aineiden käytöllä on suuri merkitys kiertotaloudessa. SOF-hanke kokoaa yhteen yrityksiä, jotka ovat valmiita pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä tuumin.
– Kiertotalous liitetään usein materiaalin kierrätykseen, mutta se on itse asiassa viimeinen vaihtoehto, Malkamäki selittää.
Täydellisessä kiertotaloudessa kierrätykselle ei juurikaan ole tarvetta, vaan tuotteita käytetään pitkään ja ne ovat korjattavissa. Kiertotaloudessa ei myöskään ole kyse pelkästään kestävyydestä, vaan myös yrityksen taloudesta, kilpailukyvystä ja edellytyksistä selviytyä tulevaisuudessa.
Kuluttajat peräänkuuluttavat kestäviä ratkaisuja ja työntekijät haluavat työskennellä vastuullisessa työpaikassa. Siksi vaihtoehtoja ei ole. Muutoksen aika on nyt.
Hanke saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka.
Lisää tietoa: Pohjanmaa matkalla muutokseen – Kestävän kehityksen ja kiertotalouden tiekartta. Tutustu tiekartan sisältöön täällä:
Tiekartta perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen. Raportin ovat laatineet pohjanmaalaiset elinkeinoyhtiöt yhteistyössä Pohjanmaan liiton ja EU:n aluekehitysrahaston kanssa. Raportti julkaistaan osana CERM, Circular Economy Road Map and Action Plan for Ostrobothnia Region in Finland -hanketta.
LUE MYÖS: