Vihannesten viljely sekä kasvihuoneissa että avomaalla ovat tärkeitä elinkeinoja Pohjanmaalla. Innovatiivinen ajattelu ja investoinnit ovat arkipäivää pohjalaistiloilla taloudellisen epävarmuuden keskelläkin.
Närpiön Töjbyssä sijaitseva vihannestila Granös Grönsaker aloitti toimintansa vuonna 1996. Aluksi tilalla viljeltiin vain kurkkuja, mutta nykyisin tomaatit ovat vallanneet kasvihuoneet.
Nyt myös tilan omistus on vaihtunut, kun perustajat Ulf ja Tuula Granö luovuttivat tilan tyttärelleen Emma Granö-Ringille ja tämän miehelle Sebastian Ringille.
Vaikka sukupolvenvaihdos toteutettiin niin äskettäin kuin syyskuussa, Emma Granö-Ring ja Sebastian Ring ovat työskennelleet kasvihuoneissa jo vuodesta 2015.
Erikoistomaatit tulivat varhain valikoimaan
Granös Grönsaker aloitti aikaisin erilaisten erikoistomaattien viljelyn ja myynnin. Nykyään valikoimassa on esimerkiksi hunajatomaattia, san marzanoa, sweet lemonia ja tiikeritomaattia.
Närpiössä ja Pohjanmaalla on vahva tomaattiklusteri, mutta Emma Granö-Ring kertoo, ettei aluksi kokenut kuuluvansa siihen.
– Aloitimme jotain uutta ja erotuimme monella tapaa joukosta, Emma Granö-Ring sanoo.
– Nykyään tunnelma on silti erilainen, ja nyt koen, että olemme hyvin pitkälti osa isompaa kokonaisuutta, hän sanoo.
Omat vihannesbrändit
Granös Grönsaker on luonut useita brändejä, kuten Emman hunajatomaatit. Tomaattilogolla ja kirjaimilla GG merkittyjä tuotteita löytyy useasta ruokakaupasta Vaasan alueella sekä omasta tilamyymälästä Töjbyssä. Osa tilan vihanneksista myydään lisäksi Vaasan Vihannes -merkin alla.
Vihannesten viljely, käsittely ja pakkaaminen vaatii paljon työtä. Yritys työllistää nykyään kolmetoista henkeä. Tunnelma on läheinen, vaikka henkilökunta on monikulttuurinen. Yhtiössä työskentelee ihmisiä sekä Thaimaasta että Bosniasta.
Neuvonta on isoksi hyödyksi
ProAgria Lantbrukssällskapetin puutarhaneuvoja Kaisa Haga on myös paikalla, kun Vaasa Insider vierailee Granös Grönsakerilla.
Kaisa Haga kertoo toimivansa usean eri viljelijän kaikupohjana. Haga pysyy ajan tasalla alan muutoksista ja levittää tietoa eteenpäin.
– Aiemmin oli yleisempää, että viljelijät kävivät itse toistensa tiloilla, mutta tämä käytäntö on vähentynyt esimerkiksi tautien leviämisriskin takia, Haga sanoo.
Emma Granö-Ring ei säästele sanojaan kertoessaan, kuinka tärkeää läheinen yhteistyö neuvonantajan kanssa on. Hän kertoo saavansa apua ennaltaehkäisevään työhön, sadon optimointiin ja ilmastoälykkäiden valintojen tekemiseen.
Nousevat kustannukset huolestuttavat
Tuotantokustannusten nousu on kuuma puheenaihe viljelijöiden keskuudessa. Käytännössä kaikki, mitä tuotannolle oletetaan, on kallistunut jyrkästi.
– Viiden prosentin korotus siellä ja 15 prosentin korotus täällä johtaa yhteen laskettuna melkoiseen lopputulokseen, Emma Granö-Ring sanoo.
Viljeltyjen vihannesten lopullista arvoa viljelijät eivät silti vielä tiedä. Markkinareaktioista hinnankorotuksiin liittyy paljon epävarmuutta, ja vihannesten hinnat voivat vaihdella suurestikin esimerkiksi sääolosuhteiden ja satojen mukaan.
Nämä asiat huolestuttavat myös maatilayrittäjää Tony Granholmia, joka viljelee vihanneksia Petsmossa. Granholmin mukaan kaikki tilan kustannukset ovat nousseet.
– Käyttämämme lannoitteen hinta on noussut vuodessa jopa 100 prosenttia, Tony Granholm sanoo.
Harrastuksesta tuli ammatti
Tony Granholm aloitti valkokaalin viljelyn yhdessä isänsä kanssa vuonna 2001, Tonyn ollessa yksitoista vuotta vanha. Liiketoiminta kasvoi vuonna 2003 isän aloittamalla sikalalla, ja vuonna 2005 tilalle lisättiin pakkaamo ja varasto.
Tony Granholmin kiinnostus maatilatoimintaa kohtaan kasvoi, ja vuonna 2012 hän perusti oman maatilansa. Vuonna 2017 hän perusti sisarensa Rebeccan kanssa yrityksen Granholmin Vihannekset, joka on sinänsä hieno kasvutarina.
Nykyään Tony Granholm kasvattaa itse vihanneksia 38 hehtaarin alueella ja ostaa lisäksi vihanneksia ja viljaa seitsemältä muulta viljelijältä.
– Päädyimme tähän, koska tarvitsimme isompia volyymeja vastaamaan asiakastarpeisiin, Granholm sanoo vaatimattomasti.
Kaali on pääasia
Granholmin Vihannesten liiketoiminta perustuu pitkälti kaaliin, josta valikoimassa on viitisentoista eri lajiketta. Tila myy myös perunaa, porkkanaa ja viljaa. Muut viljelykasvit täydentävät kaaliviljelmiä, koska pelkästään kaalin kasvattaminen ei ole pellolle hyväksi.
Yritys työllistää talvisin noin 10 henkeä ja kesäisin 20 henkeä. Suuri osa työstä on tehtävä käsin, koska kaali on herkkä viljelykasvi, jonka harvat koneet voivat käsitellä tarpeeksi hellästi.
Tekee jatkuvasti investointeja
Katot Granholmin vihannestilalla on viime aikoina peitetty aurinkopaneeleilla, jotka alkavat pian tuottaa sähköä. Noin 120 000 euron investointi ympäristöystävällisempään energiankulutukseen on merkittävä, koska kasvien jäähdytys vaatii paljon energiaa.
Noin 30 prosenttia tilan myymästä kaalista viedään Ruotsiin, jossa näitä ympäristöinvestointeja myös arvostetaan.
Investoinnit eivät toki lopu tähän. Lähiaikoina suunnitellaan esimerkiksi uuden juuresten pesulinjan hankintaa.
Suomalaiset suosivat kotimaista
Tony Granholm arvostaa suomalaisten halua suosia kotimaisia tuotteita ja haluaa samalla kiittää kuluttajia.
Markkinoiden keskittyneisyys on kuitenkin yksi konkreettinen ongelma, koska käytännössä niitä hallitsee vain muutama iso kauppaketju.
– Tilanne on lähes monopoli, eikä meillä ole paljon valinnanvaraa ostajista, Granholm sanoo.
Vähentääkseen riskiä, Granholm myy 30 prosenttia tuotteistaan jalostukseen (esimerkiksi salaattien valmistukseen), 30 prosenttia suurkeittiöille ja 40 prosenttia vähittäismyyntiin. Tämä taktiikka osoitti voimansa viimeistään koronakriisin puhjettua.
– Yhtäkkiä 95 prosenttia kaikista kotimaisten suurkeittiöiden tilauksista tippui pois, Granholm sanoo.
– Vaikka tilanne on nyt palautumassa, tilauksia ei ole aivan yhtä paljon kuin ennen, ehkä noin 90 prosenttia aiempaan verrattuna, hän sanoo.
LUE MYÖS SAMASTA SARJASTA: