Se, että Kaskisiin alustavasti suunnitteilla olevasta kartonkitehtaasta voisi tulla maamme suurin rakennus, kertoo paljon hankkeen kokoluokasta. ”Investoinnin merkitystä Kaskisten kaupungille ei voi liikaa korostaa”, sanovat kaupungin johtavat poliitikot ja virkamiehet.
Metsä Board on käynnistänyt esisuunnittelun uudesta kartonkitehtaasta Kaskisiin. Lopullinen päätös miljardi-investoinnista tehdään aikaisintaan tulevana vuonna.
– Kaupungissa vallitsee myönteinen mieliala. Teemme sellaisia suunnitelmia ja valmisteluja, joita tässä vaiheessa on mahdollista tehdä, ja odotamme päätöstä jännittyneinä, kertoo Kaskisten kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Oikeasti valtava investointi
Vertailukohdan nyt suunnitelmissa olevalle hankkeelle tarjoaa Wärtsilän viime vuoden suursatsaus Vaasan Vaskiluotoon. Metsä Boardin Kaskisiin kaavailema miljardi-investointi tulisi rahassa mitattuna olemaan neljä-viisi kertaa Wärtsilän investointia suurempi. Hankkeen mittakaavaa mietittäessä tulee muistaa, että Kaskisten asukasluku on vain noin 1 250, eli vähemmän kuin viideskymmenesosa Vaasan väestöstä.
– Tehdas nostaisi kaupunkimme täysin uudelle tasolle. Eikä kehitys koskisi vain meitä, vaan koko Etelä-Pohjanmaata, Markku Lumio sanoo.
Omanlaisensa pikkukaupunki
Kaskinen on Suomen pienin kaupunki. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on iso satama ja elinvoimaista suurteollisuutta. Kaupungilla on myös varsin mielenkiintoinen historia.
Kaupunki perustettiin vuonna 1785 kauppias Johan Bladhin innokkaan myötävaikutuksen jouduttamana. Elinkeinoista kalateollisuus ja kalanjalostus ovat olleet ja ovat yhä tärkeitä kaupungille.
Kaskinen tunnetaan paitsi kesäparatiisina myös pitkälle menneisyyteen ulottuvasta historiastaan puunjalostuksen ja puuteollisuuden alalla. Teollisuuden ja merikuljetusten näkökulmasta kaupungin sijainti satamineen on täydellinen.
Asukkaiden tuoreessa muistissa lienee yhä kaupungin kokema iso menetys, kun Metsä-Botnian sellutehdas vuonna 2009 suljettiin. Metsäteollisuus kokonaisuutena ja alasta kertynyt osaaminen on sen sijaan säilyttänyt tärkeän asemansa kaupungissa, ja esimerkiksi Metsä Boardin Kaskisten BCTMP-tehdas on tänäkin päivänä merkittävä työnantaja paikkakunnalla.
”Kuin lottovoitto”
Tilanne on monella tapaa samanlainen kuin 1970-luvulla, jolloin Metsä-Botnia alkoi suunnitella sellutehdasta Kaskisiin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Häggblom on paljasjalkainen kaskislainen. Hän osallistui itsekin vuosina 1974–1975 tehtaan perustamista edeltäneeseen valmistelutyöhön.
– Metsä-Botnian tehtaan avaaminen 1977 oli kuin lottovoitto Kaskisille. Vähän samanlainen odottava tunnelma kaupungissa on tällä hetkellä, Häggblom kuvailee.
Pitkälle ulottuvia positiivisia vaikutuksia
Muiden tavoin myös Kaskisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan-Anders Lundenius suhtautuu erittäin myönteisesti tehdassuunnitelmiin. Lundeniuksen mukaan hanke toisi mukanaan lukuisia positiivisia vaikutuksia.
Uusi tehdas synnyttäisi paikkakunnalle noin 300 uutta työpaikkaa. Peräti kilometrin pituiseksi kaavaillun tehdaskompleksin rakennusvaihe voisi työllistää jopa pari tuhatta työntekijää.
Hankkeen ja sen kehityksen mahdollistamiseksi seudulla tarvitaan paitsi investointeja kunnallistekniikkaan myös uutta infrastruktuuria.
– Tarvetta on niin infrastruktuurille kuin asunnoille, joten tehtävää riittää, Jan-Anders Lundenius sanoo.
Tehtaan tulo elävöittäisi koko seutua
Markku Lumio näkee, että kaupungin on luotava edellytykset tulomuutolle, mutta samalla hän pitää itsestään selvänä, että myös maaseutu ja naapuripaikkakunnat tulevat olemaan osa kehitystä.
Jan-Anders Lundeniuksen mukaan tulomuuton seurauksena esimerkiksi päiväkotipaikkojen ja palveluiden tarve tulee kasvamaan. Häggblom arvioi, että investoinnilla voi olla myönteisiä vaikutuksia jopa seudun kulttuuriin ja urheiluun.
Suunnittelua ja lupa-asioita
Parhaillaan hankkeessa on käynnissä kaavoitusta koskevat esivalmistelut niin yleiskaavan kuin asemakaavan osalta, mutta koska niin moni seikka on riippuvainen siitä, tuleeko tehdas Kaskisiin vai ei, saavat suuret päätökset vielä odottaa. Myös työn alla oleva lupamenettely voi vaikuttaa päätöksentekoon.
– Aluehallintovirasto käsittelee syksyn aikana ympäristölupia ja toivomme, että lupamenettely olisi valmis vuodenvaihteeseen mennessä, Markku Lumio sanoo.
Kaskisten kaupungin edustajat tapaavat Metsä Boardin hankejohtoa sekä paikallista tehtaanjohtoa säännöllisin väliajoin.
– Yritys on hoitanut tiedotuksen erinomaisesti ja järjestänyt useita yleisötilaisuuksia, joissa asukkaille on kerrottu hankkeesta ja tarjottu mahdollisuutta kysymysten esittämiseen, Lumio kertoo.
Yritys on hoitanut tiedotuksen erinomaisesti.
Luo mahdollisuuksia
Tehtaan perustaminen toisi uutta potkua paikkakunnan elinkeinoelämään laajemminkin. Lumio nostaa esiin hankkeen tarjoamat mahdollisuudet pienteollisuudelle, alihankkijoille ja täysin uudenlaisille startup-yrityksille, etenkin teknologian alalla. Häggblom ja Lundenius korostavat, että jo nyt seudulla on kiinnostusta merituulivoimaloihin ja tehtaan tulo voisi hyvinkin siivittää näitä suunnitelmia eteenpäin.
LUE MYÖS:
Wasa Future Festival lyfter skogens betydelse – Kaskö välkomnar storinvestering