Ålandsbanken esitteli hiljattain uuden markkinakatsauksensa Vaasassa. Korkojohtaja Jyri Suonpää ja osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä valottavat markkinoiden ajankohtaisia tapahtumia.
Korkea inflaatio ja Euroopassa käynnissä oleva sota eivät näytä romahduttaneen markkinoita kuluvana vuonna. Päinvastoin vuosi on alkanut vahvasti lähes kaikissa omaisuusluokissa. Myös työmarkkinat ovat vahvat, niin meillä kuin maailmanlaajuisesti.
– Suurin ongelma on tulevan ennustaminen, sillä tällä hetkellä ekonomistien näkemykset maailmantalouden kehittymisestä ovat kovin jakautuneet, Ålandsbankenin korkojohtaja Jyri Suonpää kertoo.
Korkomarkkinoilla tapahtuu
Korkosijoittajien näkökulmasta markkinat ovat piristyneet huomattavasti pitkään kestäneen nollakorkotilanteen jälkeen. Moni asia viittaa siihen, että pitkät markkinakorot alkavat lähestyä ”normaalitilannetta” sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Jyri Suonpää uskoo kuitenkin, että tällä kertaa aletaan olla lähellä korkotasojen huippua. Arvioon yhtyy myös Suonpään kollega, osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä.
Molemmat asiantuntijat vierailivat hiljattain Vaasan Wasa Innovation Centerissä kertomassa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille millaisia käänteitä markkinoilta voidaan lähiaikoina odottaa.
Vahvat raportit
Tanja Wennonen-Kärnä seuraa tarkkaan suomalaisia pörssiyhtiöitä. Kaikki kotimaiset pörssiyhtiöt ovat nyt antaneet ensimmäisen vuosineljännesraporttinsa, ja Wennonen-Kärnän mukaan tilanne näyttää vahvalta.
– Voidaan puhua jopa erittäin hyvästä tuloskaudesta ja positiivisia yllätyksiä oli useita, hän sanoo.
Yhtiöiden tilausluvuissakaan ei periaatteessa ollut pettymyksiä.
– Se on positiivinen asia, sillä jos tilausluvut ovat hyviä, se näkyy vähitellen myös liikevaihdossa, Wennonen-Kärnä sanoo.
Hänen mukaansa moni asia viittaa nyt siihen, että inflaatiovauhti on hiipumassa, mikä puolestaan voi kohentaa tilannetta niin yritysten kuin kuluttajienkin näkökulmasta.
Rakenteellisia ongelmia
Alan haasteista Jyri Suonpää nostaa esiin Euroopan talouden kasvunäkymien pitkän aikavälin heikentymisen.
Suonpään mukaan taustalla ovat ennen kaikkea rakenteelliset ongelmat, joihin on vaikea löytää ratkaisua. Näihin kuuluu esimerkiksi heikko väestönkehitys, jossa Suomi vieläpä erottuu negatiivisesti jo ennestään heikossa Euroopassa.
Suonpää pitää kasvun kannalta ongelmallisena myös sitä, että yhä suurempi osa kansantaloudesta tulee palvelusektorilta. Tuottavuutta on yleisesti ottaen helpompi lisätä teollisuudessa ja tuotteissa, ei niinkään palveluissa.
– Parturilla käynti kestää noin 25 minuuttia, eikä sen tarvitsekaan sujua nopeammin. Sama koskee esimerkiksi puolentoista tunnin konserttia. Tällaisten palveluiden tehostaminen ei olisi mielekästä, Suonpää sanoo.
Luotonanto kiristyy
Tanja Wennonen-Kärnä nostaa toiseksi huolenaiheeksi luotonannon vähenemisen. Sen sijaan hän ei näe, että tärkeille pankeille aiheutuisi järjestelmäriskejä. Päinvastoin voi pankkisektorilla jopa tarjoutua hyviä ostomahdollisuuksia arvojen tultua aavistuksen alaspäin.
Ongelma on siinä, että pankkihuoli itsessään on jo johtanut luottoehtojen kiristämiseen, mikä tilanteen pitkittyessä voi heittää kapuloita myös reaalitalouden rattaisiin.
Oma riskitaso tunnettava
Molemmat asiantuntijat puhuvat lämpimästi yksittäisistä ostomahdollisuuksista niissä omaisuusluokissa, jotka he tuntevat parhaiten. Se, kohdistuvatko suositukset korkopapereihin, osakemarkkinoihin vai johonkin täysin muuhun, riippuu kuitenkin yksittäisen sijoittajan riskinsietokyvystä ja sijoitushorisontista.
Ålandsbanken itse on luotettava ja pitkäikäinen toimija, joka pari vuotta sitten juhlisti 100-vuotista historiaansa. Pankilla on tällä hetkellä hallinnoitavanaan 9 miljardia euroa. Tilaisuuden avannut Ålandsbankenin Vaasan konttorin Senior Private Banker Juha Ilmonen kertoo, että myös pankille itselleen on tärkeää, että sijoitukset ovat kestäviä ja vastuullisia.
LÄS OCKSÅ: