Lauri Sammallahti: ”Uusi uljas maailma?”

Lauri Sammallahti

Kirjoittaja Lauri Sammallahti on Private Banker, Ålandsbanken.

Kevätaurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja seesteinen maisema avautuu edessäni matkalla töihin eräänä aamuna. Valon määrän lisääntyminen on käsin kosketeltavaa, ja alan pohtimaan mielessäni osuvia vertauskuvia tämänhetkiseen markkinatilanteeseen.

Yksi asia on ainakin selvä: vuosi 2022 piti sisällään paljon synkkyyttä, myrskyä ja sumua, jossa sijoittajan oli navigoitava. Pitkäaikaisen sijoittajan tulisi kuitenkin katsoa taloussyklien yli. Jatkuvan uutisvirran sisäistämisen sijaan on usein hyvä pysähtyä tarkastelemaan kokonaiskuvaa ja miettiä, mitkä tekijät ovat johtaneet tämänhetkiseen tilanteeseen.

Artikkelia kirjoittaessa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee kuluneeksi vuosi, eikä pitkään jatkuneelle konfliktille ole näköpiirissä nopeaa tai helppoa ratkaisua. Markkinat katsovat kuitenkin jo eteenpäin, ja keskustelu on kääntynyt keskuspankkien rahapolitiikkaan, korkotilanteeseen sekä taantuman uhkakuviin.

Näkyykö tunnelin päässä jo valoa?

Sodan globaalit vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat edelleen hyvin epäselviä, mutta länsimaiset osakemarkkinat ovat toipuneet shokista yllättävän hyvin. Olemme tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten, ja pahimmat uhkakuvat laajamittaisesta energiakriisistä ovat myös keventyneet.

Maakaasun hinta Euroopassa on palannut alle sotaa edeltävien tasojen, ja uusiutuvien energiamuotojen kuten tuulivoiman rooli on ottanut harppauksia eteenpäin tavoitteissamme turvata energiaomavaraisuutta.

Länsimaiset osakemarkkinat ovat toipuneet shokista yllättävän hyvin.

Lauri Sammallahti - Ålandsbanken Vasa
Lauri Sammallahti

Energiamarkkinoiden epävarmuudet sekä korkealla käyneet hinnat ovat yksi osatekijä inflaation nousuun, mutta kenties merkittävämpi selittävä tekijä löytyy koronapandemian jälkeisestä keskuspankkien elvyttävästä rahapolitiikasta, jollaista ei ole ennen nähty.

Kulunut vuosikymmen jääkin taloustieteen historiaan sijoittajan juhla-aikana, jota leimasi negatiiviset korot, matala inflaatio ja pääomamarkkinoiden reipas kasvu.

Osakkeiden ja korkosijoitusten yhdisteleminen sijoittajan salkussa perustuu omaisuuslajien matalaan tai jopa negatiiviseen korrelaatioon. Osakkeet ovat tarjonneet korkeampaa tuottoa, korkosijoitusten toimiessa ajoankkurina myrskyisinä aikoina.

Hyvien juhlien jälkeen olotilat ovatkin nyt apeat, kun sekä osakkeet että korkosijoitukset tulivat rymisten alas viime vuonna, markkinakorkojen noustessa.

Paluu arkeen, missä jatkot?

Markkinakorkojen nousu laski jo omistettujen korkosijoitusten arvoja, mutta sen sijaan uudet sijoitukset pystytään nyt tekemään korkeammalla tuotolla. Korkosijoittajan onkin tärkeää pitää mielessä tämä käänteinen vaikutusmekanismi ja se, että mikäli sijoitushorisonttisi on pidempi kuin salkun modifioitu duraatio (korkoherkkyys), on korkojen nousu ainoastaan positiivinen asia.

Nousseet korot ja markkinoiden odotukset inflaation hidastumisesta sekä mahdollisesti lähestyvästä keskuspankkien koronnostosyklin huipuista tarjoavatkin historiallisen korkeita tuotto-odotuksia kaikille korkosijoittajille.

Jokaiselle löytyy jotain apteekin hyllystä:

  • Lyhyen koron rahastojen tuotto-odotukset ovat jo paikoin yli 4 % tasolla.
  • Investment Grade -yrityslainojen (vähintään BBB-luottoluokitus) tuotto-odotukset ylittävät tällä hetkellä jo eurooppalaisen Stoxx 600-osakeindeksin osinkotuotto-odotukset.
  • High Yield -lainoissa tämänhetkinen tuotto-odotus ylittää jo selvästi osakemarkkinoiden pitkän aikavälin riskipreemion.

Matalan riskipreferenssin omaavalle sijoittajalle, tai suuren kassan kanssa painivalle yritykselle, lyhyen pään korkosijoitukset ovatkin mielenkiintoinen vaihtoehto vallitsevassa markkinatilanteessa. High Yield- lainojen historiallisen korkea riskikorjattu tuotto saattaa sen sijaan herättää kiinnostusta korkeamman riskinsietokyvyn omaavissa osakesijoittajissa.

Varainhoitajan näkökulmasta olemmekin siirtyneet ns. TINA-markkinasta (”there is no alternative”; englanninkielinen akronyymi, joka viittaa osakkeiden ylivoimaiseen riskikorjattuun tuottoon) uuteen työkalupakkiin, joka on pullollaan loistavia rakennuspalikoita asiakkaiden salkkujen rakentamiseen.

Henkilökohtainen palvelu ja räätälöidyt ratkaisut ovat oleellinen osa hyvää varainhoitoa, ja koen, että pelikentän muuttuessa on tärkeää käydä avointa dialogia asiakkaan varainhoidollisista tavoitteista. Ymmärtämällä aidosti asiakkaan tarpeita, tavoitteita ja unelmia pystymme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään markkinan tarjoamat mahdollisuudet ja luomaan kestävää lisäarvoa ylitse ajan.

 

LUE MYÖS:

Toni Lehtonen: ”Hyvä hallitustyö varainhoitajan silmin”

Vastaa