Kirjoittaja Timo Saari on Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja.
Sana elinvoima on viime vuosina ollut jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Pohjanmaan ELY-keskuksen tulostavoiteasiakirjassa elinvoiman lisääminen alueellamme on organisaatiomme keskeinen tavoite. Tavoitteemme alueen elinvoiman edistämiseksi koostuu seuraavista asioista:
- työllisyysasteen nousu,
- PK-yritysten uudistuminen ja kasvu monipuolistaen elinkeinorakennetta,
- elinkeinojen vastuullisuuden edistäminen,
- saavutettavuuden edistäminen sekä
- koulutus- ja osaamistason nousu ja osaavan työvoiman saatavuuden parantuminen.
Myös esimerkiksi kunnilla, maakuntien liitoilla, oppilaitoksilla ja elinkeinoyhtiöillä on omat julkilausutut elinvoimatavoitteensa.
Koko yhteiskunnan elinvoimaa halutaan lisätä myös lisäämällä ns. TKI-panostuksia. Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportin mukaan Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Mistä työvoimaa Pohjanmaalle?
Pohjanmaalla työttömyys on ennätyksellisen pientä (syyskuu 2022 5,4 %) ja työllisyysaste maan huippua. Siltikään emme voi olla tyytyväisiä, koska työvoimapula on alkanut rajoittaa yritysten kasvuhaluja ja vaikeuttaa julkisen sektorin toimintaa. Pohjanmaalla omat työttömät on saatu töihin hyvin ja joudummekin kääntämään katseemme muualle Suomeen ja ulkomaille saadaksemme lisää osaavaa työvoimaa alueellemme.
Aloitetaan Suomen sisältä. Työttömiä maassamme oli elokuussa 2022 yhteensä 239 100. Kun tähän lukuun lisätään työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, saadaan ns. laaja työttömyys, joka oli elokuussa 2022 yhteensä 345 000 henkilöä.
Potentiaalia siis olisi vielä vaikka kuinka paljon. Miksi nämä 345 000 ihmistä eivät sitten työllisty välittömästi, vaikka avoimia työpaikkoja on tarjolla koko ajan jopa enenevissä määrin? Miksei helsinkiläinen työtön muuta Pohjanmaalle työn perässä ja nosta samalla elämisen tasoaan asumiskustannusten laskiessa?
Vähäinen liikkuvuus ja kasvava huoltosuhde
Työvoiman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ei ole Suomessa riittävää. Etelän suurissa asutuskeskuksissa on kymmeniä tuhansia työttömiä, mutta heistä vain hyvin pieni osa liikkuu työn perässä pohjalaismaakuntiin. Keski-Suomessakin työttömyys on tuplasti korkeampi (10,9 %) kuin Pohjanmaalla.
Työvoiman houkuttelemiseksi alueellemme voimme toki itsekin tehdä paljon enemmän. Olemmeko markkinoineet aluettamme riittävän näkyvästi ja houkuttelevasti?
Työvoiman liikkuvuus ei ole Suomessa riittävää.
Suomea haasta väestöllinen huoltosuhde, joka nousee tuntuvasti tulevina vuosina. Lisäksi MDI:n 30.9.2022 julkaistun väestöennusteen mukaan kaupungistuminen jatkuu, perinteisen kasvukolmion merkitys vahvistuu entisestään ja alueelliset erot kasvavat.
Nämä ennusteet ovat Pohjanmaalle haastavia, mutta eivät suinkaan masentavia. Asiat ovat yhtä kaikki omissa käsissämme.
Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä
Tarvitsemme ennen kaikkea työperustaista maahanmuuttoa kasvattamaan työikäistä väestöä. Tässä näen oleellisena tekijänä yhteiskunnan vastaanottavuuden työperäiselle maahanmuutolle, ja jo maassa olevien ulkomaalaistaustaisten ihmisten sujuvan pääsyn työmarkkinoille.
Pohjalaisten työnantajien tulee nyt ja tulevaisuudessa olla maailman kärkeä siinä, miten luontevasti toimimme suhteessa ulkomaalaistaustaisiin opiskelijoihin työnhakijoihin ja työntekijöihin.
Kansainvälisesti on käynnissä kova kilpailu osaajista. Maailmalla on myös iso ns. diginomadien joukko, joka asettuu sinne, missä on hyvä, turvallinen ja kansainvälinen yhteiskunta. Yhä suurempi osa työstä on riippumatonta ajasta ja paikasta.
Olemmeko huomanneet työnteon uudet ilmiöt? Voisimmeko napata osuutemme kansainvälisestä liikkuvasta työvoimasta? Kun kansainväliset osaajat saisivat jonkun kontaktin Suomeen, voisi heistä joku osuus asettua maahamme pysyvämminkin asumaan ja työskentelemään.
Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan TE-toimisto auttavat mielellään osaavan työvoiman kysymyksissä. Ollaan yhteyksissä.
LUE MYÖS: