Pietu Purhonen: ”Ukrainalaiset osoittivat kykymme kansainvälistyä”

Pietu Purhonen

Kirjoittaja Pietu Purhonen on Barona Pohjanmaan aluejohtaja.

Kirjoitin joulukuussa, miten kansainvälisen rekrytoinnin hyödyt pitäisi tunnistaa yrityksissä. Joulukuun jälkeen globaalin rekrytoinnin parissa on tapahtunut paljon.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut kymmeniä tuhansia kriisiä pakenevia ukrainalaisia Suomeen. Samalla monet suomalaiset ovat saaneet ensikosketuksen kansainväliseen työkaveriin, kun yritykset ovat uudistaneet rekrytointivaatimuksiaan auttaakseen hädänalaisia pakolaisia.

Esimerkiksi meidän asiakkaistamme ne, jotka ovat ukrainalaisia työllistäneet, ovat olleet hyvin tyytyväisiä heidän työmotivaationsa, asenteeseensa ja haluunsa oppia. Käytännön haasteistakin on selvitty eri tavoin, mm. hyödyntämällä erilaisia teknologisia apuohjelmia.

Tämä on erittäin hieno juttu. Työ on ollut monelle ukrainalaiselle paras lääke auttamaan arjen haasteissa ja hirvittävässä tilanteessa. Yhteiskuntana olemme pystyneet melko nopeasti yhdessä ukrainalaisten kanssa selättämään käytännön esteet, mitkä ovat liittyneet mm. lupa-asioihin, pankkitileihin, väliaikaisiin henkilönumeroihin, asuntoihin, kulkemiseen ja moneen muuhun.

Työ on ollut monelle ukrainalaiselle paras lääke.

Valtio on myös vienyt läpi uudistuksia, jotka ovat edesauttaneet kansainvälistä ja globaalia rekrytointia, esimerkkinä kansainvälisen asiantuntijoiden maahanmuuttoprosessin eli ”pikakaistan” käyttöönotto. Prosesseja on kuitenkin vielä yhdenmukaistettava ja hiottava, jotta kokonaisuudesta tulee järkevä ja tehokas.

Kansainvälisyys lisäämään alueen pito- ja vetovoimaa

Näen, että ukrainalaisten myötä Suomi kansainvälistyy nyt vauhdilla. Ja tämä on erinomainen uutinen alueellemme.

Vaikka Vaasa ja Vaasan alue on koko maan mittapuulla huipputyöllistäjä ja työllisten osuus työvoimasta on yli 90 %, kärsimme työvoimapulasta. Väestö ikääntyy niin meillä kuin muualla Suomessa ja nuoret muuttavat isoihin kasvukeskuksiin.

Tämä on tiedostettu myös yritysten ylimmässä johdossa. On ymmärretty, että kansainvälinen rekrytointi voi olla ainut vaihtoehto jatkaa liiketoimintaa. Varsinkin pienemmissä kunnissa tämä on jo huomioitu hyvin.

Erityisesti majoitus- ja ravintola-ala on osoittanut aktiivisuutta kansainvälisessä rekrytoinnissa.

Kansainvälinen rekrytointi voi olla ainut vaihtoehto jatkaa liiketoimintaa.

Kielitaito ei saa olla este kansainvälistymiselle

Teollisuudessa haasteeksi ovat muodostuneet kielitaitokysymykset. Voi olla, että vaikka yritys haluaisikin kansainvälistyä, sen työntekijöillä ja työnjohdolla ei ole riittäviä valmiuksia mm. kansainvälisten kollegoiden perehdyttämiseen ja rekrytoimiseen.

Mietimme jatkuvasti eri kumppanien kanssa, miten voisimme lievittää sekä tulijoihin liittyviä mahdollisia ennakkoluuloja, että halua opetella ja käyttää vierasta kieltä. Itse suomea äidinkielenä puhuvana olen pyrkinyt käyttämään ruotsin kieltä työ- ja yksityiselämässä muutettuani Seinäjoelta Vaasan suunnalle. Tästä kiittäminen on mm. peruskoulua, joka takaa erinomaiset lähtökohdat eri kielten opiskeluun verrattuna monen muun tulijan lähtömaahan.

Kieli on kuitenkin se, mikä yhdistää ihmisiä tehokkaasti ja tuo kansainvälisen rekrytoinnin osaksi arkeamme. Tarvitaan vain avointa mieltä ja lämpimiä tekoja arjessa. Sekä rohkeutta avata suunsa, sillä itselle vieraalla kielellä.

 

LUE MYÖS:

Pietu Purhonen: “Individualistin (vuokra)työ”

Vastaa