Pietu Purhonen: ”Kansainvälisen rekrytoinnin hyödyt pitäisi tunnistaa alueen yrityksissä”

Pietu Purhonen

Kirjoittaja Pietu Purhonen on Baronan aluejohtaja Pohjanmaalla.

Lähes 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Tämän kertoo hiljattain Taloustutkimuksella teettämämme työnantajatutkimus, jonka tulokset eivät lopulta yllätä.

Jo vuosien ajan on tiedetty ja ääneenkin julkilausuttu, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella tullaan tarvitsemaan kansainvälisiä tekijöitä helpottamaan yritystemme osaajapulaa.

Pari vuotta sitten Seinäjoella, juuri ennen pandemiaa järjestämämme Pohjalaista vetovoimaa -seminaari otti vahvasti kantaa aiheen puolesta. Asiantuntijoiden ja paikallisen elinkeinoelämän äänessä oli jo silloin syvä huoli osaajien riittävyydestä ja koko alueen pito- ja vetovoimatekijöistä.

Osassa alueen yrityksissä huuto ehkä kuultiin. Jokunen aika sitten Vaasan yliopiston paneelikeskustelussa ohjelmistoyritys Devatus ja teollisuuden alan komponentteja valmistava VAMM Steel nostivat konkreettisesti esiin, mitä etuja kansainvälisten osaajien rekrytoiminen tuo.

Paitsi uudenlaista näkemyksellisyyttä ja osaamista, eri puolilta maapalloa tulevat ihmiset ovat rikastuttaneet myös yritysten työskentelytapoja. Tämä on edellyttänyt mm. hyvää perehdytystä ja avointa keskustelua kieli- ja kulttuurikysymyksissä.

On huolestuttavaa, että tutkimuksemme mukaan peräti 38 prosentissa suomalaisyrityksistä ei voi työskennellä englanniksi. Tämä on selkeä este yritysten kansainvälistymiselle ja kilpailukyvylle.

Syyllisiä on kuitenkin turha hakea vain työnantajien puolelta. Meillä jokaisella on vastuu niin työntekijänä kuin vaikkapa lähikaupan asiakkaana suhtautua jatkossa entistä myönteisemmin heihin, jotka eivät vielä suomea sujuvasti puhu. Meillä ei ole varaa menettää yhtään uutta osaajaa, joka voisi oppia suomen kielen työn lomassa.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään uutta osaajaa.

Toinen, mitä yritykset nostavat säännöllisesti esiin, on byrokratian pullonkaulat. Moni yritys tuskastuu paperityön määrään ja lupien anomiseen ennen kuin henkilöä on edes saatu maahan. Tutkimuksessammekin 40 prosenttia koki tämän haasteeksi kansainväliselle rekrytoinnille. Vaikka lainsäädäntöä ja lupaprosesseja on uudistettu, ei pidä unohtaa, että globaalien osaajien rekrytoinnissa nopeus ja toimivat verkostot ovat valttia.

Kannustankin alueemme yrityksiä ennakkoluulottomasti avaamaan keskustelun kansainvälisen työvoiman käytölle. Apua ja asiantuntemusta on saatavilla heti ensi metreiltä lähtien, ja hyödyt ovat kiistattomat suhteessa haasteisiin.

 

LUE MYÖS:

Boostia Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk-yrityksiin – Kansainväliseen rekrytointiin tarjolla maksutonta valmennusta

Vastaa