Kirjoittaja Peter Källberg on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin matkailualan projektipäällikkö, joka vastaa myös lentoliikenteen kehittämisestä.
Siitä on nyt kohta vuosi, kun kirjoitin viimeisimmän kolumnini lentoliikenteen merkityksestä seudullemme ja jossa toivoin, että työmme lisätä lentoyhteyksiä Vaasaan ja Vaasasta tuottaisi tulosta. Voimme nyt todeta, että saimme kauan odotetun Vaasa–Tukholma-yhteyden uudelleen käyntiin, ja työ lentoliikenteen kehittämiseksi jatkuu edelleen.
Tämä kolumni käsittelee kuitenkin enemmän matkailua, jossa tietysti lennot ovat vain yksi kulkumuoto.
Voimmeko iloita lisääntyneistä turistivirroista, jos sen syynä on ilmastonmuutos?
Perinteisesti me pohjoisen asukkaat olemme menneet etelään lomalle, nauttimaan lämmöstä ja uimisesta jossain Välimeren rannalla. Matkailun parissa työskentelevät ovat todennäköisesti ainakin joskus kadehtineet etelän matkailijamääriä ja toivoneet, että osa näistä turisteista tulisi sen sijaan tänne meille. Tämän toiveen täyttyminen ei ehkä olekaan kovin kaukana tulevaisuudessa.
Viimeisen vuoden aikana olen lukenut aiempaa enemmän siitä, miten Pohjoismaista tulee yhä houkuttelevampi vierailukohde Etelä-Euroopan maiden asukkaille. Toki, aina on löytynyt kiinnostuneita kokemaan valoisat yömme, raikas ilma ja puhdas luonto. Mutta nyt siihen on ollut yksi syy lisää: ilmastomme.
Ennen kuin jatkan, haluan nostaa esiin sen moraalisen dilemman, joka tästä helposti syntyy. Voimmeko iloita lisääntyneistä turistivirroista, jos sen syynä on muuttuva ilmasto, mikä monien tutkijoiden mukaan on seurausta lämpötilan noususta maapallollamme? Ja siinä tapauksessa, ettei ilmaston lämpeneminen lakkaa, sillä on todennäköisesti seurauksia jopa meidän leveysasteillamme.
Jätän jokaisen itsensä pohdittavaksi, voidaanko ilmastonmuutoksen ajamista turistivirroista hyvällä omallatunnolla iloita, mutta tosiasia on, että Välimeren alueen nousevat lämpötilat, joiden seurauksena on usein vakava kuivuus ja vesipula, saavat siellä asuvat haluamaan viettää ainakin jonkin aikaa viileämmissä paikoissa.
Silloin katseet suunnataan meidän leveysasteillemme, missä lämpötilat ovat edelleen mukavalla tasolla. Jo tänä kesänä on raportoitu lisääntyneitä kävijämääriä Etelä-Euroopasta sekä Ruotsiin että Norjaan, mutta myös heikolla valuutalla on ollut suuri merkitys. Mutta silti voi huomata, että jonkinlainen syy-seuraussuhde tässä on.
Myös Vaasassa kuulin eteläisemmistä maista tulleista vierailijoista, jotka kaupungin matkailuneuvonnassa piipahtaessaan iloitsivat siitä, että lämpötila pysytteli 20 asteen tuntumassa.
Olemmeko varautuneet suurempiin turistimääriin?
Ei ole siis mitenkään mahdotonta, että toiveestamme suuremmista turistimääristä tulee totta. Meidän pitäisi silloin kysyä itseltämme: Olemmeko siihen valmiita? Voimmeko mukauttaa infrastruktuurimme lisääntyneiden määrien mukaan? Riittääkö palvelualalle työvoimaa? Ja ennen kaikkea, miten teemme tämän niin, että pysytään kestävällä tasolla?
Maailmanperintöalue on tärkeä osa seutuamme, ainutlaatuinen saaristo, joka ei välttämättä kestä aivan liian suuria kävijämääriä. Toisin sanoen, minne turistit tulisi ohjata ja mitä haluamme pitää paremmin suojattuna?
Toinen asia, mikä on otettava huomioon, on asukkaiden elämänlaatu. Niiden, jotka ovat asuneet täällä sukupolvien ajan, täytyy voida jatkaa elämäänsä ja työskennellä kuten ennenkin tuntematta, että heidät on syrjäytetty ja heidän mielipiteensä yli jyrätään.
Mutta varmasti on mahdollista elää rinnakkain, jos keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan etukäteen. Koska vaikka monet täällä kadehtivat muualla liikkuvia suuria turistivirtoja, on myös alueita, joilla halutaan vähentää matkailijamääriä jyrkästi, koska paikallisilla on yksinkertaisesti tullut mitta täyteen.
Kuten tiedetään, sopivasti on paras vaihtoehto. Se koskee yksinkertaisesti sellaisen tason löytämistä, jossa jokainen voi tuntea olonsa tyytyväiseksi.
LUE MYÖS: