Kirjoittaja Peter Källberg on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin matkailualan projektipäällikkö, joka vastaa myös lentoliikenteen kehittämisestä.
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK toteutti äskettäin yhteistyössä Pohjanmaan kauppakamarin, Vaasan Yrittäjien ja Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa lentokyselyn, jossa halusimme selvittää yritysten lähiajan lentomatkustustarpeet Vaasan lentoasemalta. Nämä tiedot ovat erittäin hyödyllisiä, kun keskustelemme lentoyhtiöiden kanssa parhaiden mahdollisten yhteyksien saamiseksi alueellemme ja sieltä pois.
Tulokset osoittivat muun muassa, että tarve useammille yhteyksille on suuri, ja että suurimmalla osalla yrityksistä ei ole enää matkustusrajoituksia käytössä. Vaasan matkustajaluvut puhuvat myös selkeää kieltään – syyskuu oli vuoden toistaiseksi paras kuukausi kotimaan liikenteessä ja eri suunnista tulee palautetta siitä, että lennot ovat loppuunmyytyjä.
Joten kysyntää on, matkustaminen on todistettavasti lähtenyt taas vauhtiin, joten miksi meillä ei ole enemmän lentoja? Itse asiassa lentoyhtiöiden syitä varovaisuuteen ei ole kovin vaikea ymmärtää.
Epävarmuus leimaa alaa
Vastauksena on yksinkertaisesti epävarmuus. Pandemian alkamisesta lähtien lentoyhtiöt ovat eläneet aikaa, jolloin mitään ei voida ennustaa, mitään vakiintuneita strategioita ei voida seurata. Nykyään näemme charter-yritysten menevän konkurssiin. Osan lentoyhtiöistä on ollut pakko ryhtyä yhteistoimintaneuvotteluihin. Reittejä ja kohteita vähennetään ennen talvea.
Yritykset tekevät kaikkensa saavuttaakseen tarvittavan kannattavuuden. Lisätään tähän yhtälöön pandemiasta johtuva koneiden ja henkilöstön kapasiteettipula, ja kaikki ymmärtävät, että alan Epävarmuuden saa kirjoittaa isolla alkukirjaimella.
Yritykset tekevät kaikkensa saavuttaakseen tarvittavan kannattavuuden.
Äskettäin tehty ennuste Euroopan lentoliikenteestä näyttää, kuinka liikenne kehittyi pandemian jälkeen. Se tapahtuu hitaammin kuin aiemmin ajateltiin. Tällä hetkellä Euroopan liikenne on noin 82 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Realististen laskelmien mukaan arvioidaan, että saavutamme 100 prosenttia vuonna 2025, pessimistisen arvion mukaan vasta vuonna 2028.
Lentopolttoaineen hinta on noussut 47 prosenttia vuoden alusta. Lisää siihen inflaatio, nousevat elinkustannukset, epävarma geopoliittinen asema ja muuttuvat matkustustavat pandemian jälkeen. En usko, että on olemassa yhtäkään lentoyhtiön toimitusjohtajaa, joka voisi tällä hetkellä nojata tuolissaan rennosti taaksepäin ja nauttia matkasta.
Sähkölennoista voisi tulla pelastus, mutta ei ihan vielä
Tietysti on olemassa myös esimerkkejä kasvusta ja uusien reittien avaamisesta, myös lähialueellamme. Ei ole harvinaista, että tällaiset laajennukset liittyvät jonkinlaiseen tukeen, joko syksyllä ajankohtaisena olleeseen valtiontukeen tai kaupunkien ja seutujen taloudelliseen apuun. Jälkimmäisissä tapauksissa on usein kysymys jonkinlaisesta markkinointituesta, jossa seutu on mukana jakamassa lentoyhtiöille uusien reittien avaamisesta aiheutuvaa riskiä.
Hyvä niin, mutta usein on myös nähty, että nämä reitit lakkaavat suurin piirtein samaan aikaan kuin tukikin, eli kyseessä on melko lyhytaikaiset ratkaisut. Ihanteellisinta tietysti on, että liikennettä ylläpidetään markkinaehtoisesti, mikä varmemmin takaa toiminnan jatkuvuuden.
Sähkö- tai hybridilennoista voi tulla monien pienempien lentokenttien pelastus. Luulen kuitenkin, että meidän on vielä odotettava aika kauan sen kokoluokan tai ulottuvuuden kaupallisia sähkölentoja, joita tarvitaan päähubeihimme Helsinkiin ja Tukholmaan. Meillä on aika monen vuoden edestä kehitys-, testaus- ja sertifiointiprosesseja edessämme alalla, jossa tiukat turvallisuusmääräykset ovat yksi kaikkien vakavasti otettavien toimijoiden toiminnan peruspilareista.
Samalla olemme kaikki huomanneet, ettei myöskään sähkö energialähteenä ole suojassa jyrkiltä hinnanmuutoksilta, eikä sitä voida tällä hetkellä tuottaa riittävästi. Tämä pitäisi siis myös ratkaista ennen kuin sähkölennoista voi tulla todellisuutta laajemmassa mittakaavassa. Se on todellisuutta jonain päivänä, mutta siihen asti meidän on turvattava toimivat lentoliikenneyhteydet nykyisissä olosuhteissa.
Meidän matkustajienkin on sopeuduttava uusiin realiteetteihin
Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Vaasan osalta katson optimistisesti kehitystä, sillä meillä on elinvoimainen seutu, joka kehittyy jatkuvasti ja jolla on todistetusti suuri tarve hyville lentoyhteyksille.
Tällä hetkellä työskentelemme jatkuvasti kahden asian parissa: saada lisää kapasiteettia Vaasa–Helsinki-välille ja saada Vaasa–Tukholma-yhteys uudelleen käyntiin. Ja olen varma, että siinä myös onnistumme. Toivottavasti istun tähän aikaan ensi vuonna kirjoittamassa uutta kolumnia ja voin siinä todeta, että työ tuotti tulosta.
Pidän kuitenkin kiinni siitä, mitä aiemmin totesin, että emme todennäköisesti enää pääse niihin lentomääriin, jotka meillä oli ennen pandemiaa. Mutta juuri nyt olen sitä mieltä, että on parempi, että meillä vähemmän lentoja, joissa on hyvä käyttöaste kuin jos meillä olisi enemmän lentoja ja kohteita, joiden kannattavuus on heikko.
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner totesi aiemmin tänä syksynä, että lentoyhtiöiden on sopeuduttava uusiin realiteetteihin. Me matkustajat saamme luvan tehdä samoin. Mutta älä sen vuoksi lopeta lentämistä omalta lähilentokenttää, olitpa sitten suuntaamassa työ- tai vapaa-ajan matkalle.
LUE MYÖS: