Kirjoittaja Peter Källberg on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin matkailualan projektipäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt lentoalalla.
Valitsemani otsikko voi vaikuttaa varsin komentelevalta, jopa autoritääriseltä, ikään kuin muita vaihtoehtoja ei olisi. Valitettavasti se kuitenkin kuvaa varsin hyvin sitä, mistä tässä kolumnissa on kyse, nimittäin lentoliikenteestä ja sen merkityksestä alueellemme.
Meillä kaikilla on eräänlainen viha-rakkaussuhde lentämiseen. Se on elinkeinoelämämme edellytys, ja rakastamme lentämistä lomamatkoille tai pitkien viikonloppujen viettoon. Pidämme siitä, että meillä on paljon vaihtoehtoja, mutta löydämme myös useita valittamisen aiheita. Hinta, palvelu, aikataulut…
Jos puhumme lentoliikenteen roolista liiketoiminnan kannalta, ei ole epäilystäkään siitä, että vientiin suuntautunut teollisuutemme tarvitsee hyvät ja nopeat yhteydet, ja kun tarkastelemme maantieteellistä sijaintiamme, lentäminen on tehokkain vaihtoehto.
Tällä hetkellä meillä on Vaasan seudulla tilanne, jota voidaan pitää ihan hyvänä, toivottavasti meillä on täällä pian taas kaksi lentoyhtiötä, jotka mahdollistavat meille hyvät yhteydet kahden pääkaupungin kautta maailmalle. Bonuksena on se, että näiden yritysten keskinäinen kilpailu pitää hinnat kohtuullisella tasolla.
Tiedämme, että meillä on asiakaspohjaa ja kysyntää, mikä tekee alueestamme niin houkuttelevan lentoyhtiöille. Lentoyhtiöt eivät kuitenkaan harjoita mitään yleishyödyllistä palvelua, vaikka monet ovat suurelta osin valtio-omisteisia. Ei, ne ovat pörssinoteerattuja yrityksiä, joiden omistajat odottavat tuottoa ja jotka haluavat jokaisen lennon mieluiten osoittavan ylijäämää.
Varsinkin koronan jälkiseuraamuksissa, kun koko lentoala käy läpi ennennäkemätöntä tulikastetta, lentoyhtiöt tarkastelevat joka ikistä reittiä ja lähtöä erittäin huolellisesti. Mikäli ilman tukea lennettävillä reiteillä ei havaita kannattavuutta, poistuu lento valikoimista ja se siirretään muualle. Kuten missä tahansa muussa yrityksessä, tuote otetaan pois valikoimasta, mikäli myyntiä ei ole riittävästi. Use it or lose it.
Mikäli lennettävillä reiteillä ei havaita kannattavuutta, poistuu lento valikoimista ja se siirretään muualle.
Juuri tässä suhteessa se on mielestäni pitkälti itsestämme kiinni, jos haluamme säilyttää hyvät lentoyhteytemme. En väitä, että kenenkään pitäisi lentää huvikseen, se ei ole hyväksi lompakolle eikä ympäristölle, mutta kehottaisin sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä tekemään vaikutusanalyysin, kun laaditaan työmatkaohjeita tai suunnitellaan lomamatkaa.
Pitäisikö aina pyrkiä halvimpaan vaihtoehtoon? Tarkoittaako se, että työntekijää pyydetään uhraamaan osan vapaa-ajastaan, käyttämään omaa autoa tai muuta matkustusvälinettä aloittaakseen matkansa toiselta lentokentältä vain siksi, että kokonaishinta on hieman halvempi?
Sama juttu lomamatkojen kanssa – onko muutaman kympin halvempi hinta oikeasti sen hässäkän arvoinen, että matkaa pidennetään muutamalla tunnilla? Tällaisen matkapolitiikan ja ”halvin mahdollinen”-ajattelutavan seurauksena on se, että se auttaa heikentämään alueemme saavutettavuutta.
Ja jos hyvät lentoyhteytemme katoavat, katoavat lopulta myös yritysten toimintaedellytykset alueella, puhumattakaan alueen vetovoimasta uusille yrityksille ja seudulle muuttaville. Use it or lose so much more.
Seuraavan kerran kun vertaat lentolippujen hintoja: vaikka hinta omalta lentokentältä on hieman korkeampi, varaa liput. Ajattele sitä investointina alueen kehittämiseen. Kyse ei ole vain lentoyhteyksien säilyttämisestä, vaan paljon, paljon enemmästä.
Use it and keep it going.
LUE MYÖS:
Sähköiset lentokoneet mielenkiintoinen mahdollisuus Merenkurkussa