Hiilineutraalisuuden edistäminen ja kestävä kehitys VAMKin toiminnan keskiössä

VAMK kouluttaa tulevaisuuden osaajia energia-alalle. Kuva: Kasper Dalkar
VAMK kouluttaa tulevaisuuden osaajia energia-alalle. Kuva: Kasper Dalkar

Vaasan ammattikorkeakoulun yksi merkittävä kärkiteema on kestävän kehityksen edistäminen. Opetus ja TKI-toiminta linkittyvät vahvasti alueen yritysten tarpeisiin ja energiakeskittymän tarjoamiin mahdollisuuksiin. VAMKilla on vahvaa osaamista hiilijalanjäljen laskemisesta ja korkeakoulun omaa hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään eri keinoin.

Asema keskellä Pohjoismaiden suurinta energiakeskittymää antaa VAMKille hyvät edellytykset edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kestävä kehitys näkyykin korkeakoulun kaikessa toiminnassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöstä opintokokonaisuuksien sisältöön.

Yksi VAMKin strategian painoaloista on älykäs energiatehokas sähkötekniikka. Tarjolla on useita tekniikan AMK- ja YAMK-opintokokonaisuuksia, jotka keskittyvät tulevaisuuden energiaratkaisuihin. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen erityisesti paikallisten yritysten tarpeisiin on etu sekä VAMKille että Vaasan seudun muille toimijoille.

Lisäksi VAMKin monialaiset TKI-alustat tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja kestävään kehitykseen, hyvinvointipalveluihin ja älykkääseen arkeen. Yhdessä yritysten kanssa toteutettavassa tutkimus- ja kehitystyössä painotetaan kestäviä ratkaisuja sekä etsitään keinoja vähentää päästöjä aiempaa tehokkaammin.

Opiskelijat laskivat jälleen VAMKin vuoden 2021 hiilijalanjäljen kurssityönä

Vaasan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian toisen vuoden opiskelijat laskivat VAMKin vuoden 2021 hiilijalanjäljen jälleen osana Hiilineutraali yhteiskunta -kurssia syyslukukaudella 2022. VAMKin hiilijalanjälki laskettiin nyt kolmatta kertaa. Hiilijalanjälkilaskennan ohjaajana ja toimeksiantajana toimi energia- ja ympäristötekniikan lehtori ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hiilijalanjälkilaskentatyöryhmän vetäjä Asseri Laitinen.

– Kurssiprojekti opettaa todellisen työelämä-casen kautta, mitä hiilijalanjälkilaskenta vaatii. Iso projektiryhmä ja tiedonhaku laajasta organisaatiosta eri tahoilta kehittää projektityöskentely- ja muita työelämätaitoja. Samalla näkee läheltä, mitä ilmastotoimia omassa korkeakoulussa on jo tehty ja missä olisi vielä parannettavaa, Laitinen kertoo.

Opiskelijat valitsivat hiilijalanjälkilaskentaprojektille projektipäälliköksi ympäristöteknologian opiskelija Henri Ovaskan, joka kokosi raportin hiilijalanjälkilaskennasta. Hiilijalanjäljen lisäksi raportti sisälsi eri laskentatiimien tiedonsaantiin liittyviä ongelmia ja huomioita, joiden avulla tulevien vuosien laskentaa voitaisiin tehostaa ja helpottaa.

– Oli hienoa päästä toteuttamaan mielenkiintoista käytännön projektia. Laskennassa oli haasteensa mutta ratkaisujen haku tiimityönä on myös osa monen kurssilaisen tulevaa työelämää. Homma saatiin lopulta mallikkaasti purkkiin ja samalla kertyi arvokasta kokemusta, toteaa Ovaska.

Päästötön sähkö ja kaukolämpö pienentävät hiilijalanjälkeä

VAMKin hiilijalanjälki vuonna 2021 oli yhteensä 224,9 tCO2-ekv, mikä on 65 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vertailun vuoksi yhden suomalaisen hiilijalanjälki painaa noin 10 tCO2-ekv. Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin Arenen hiilijalanjälkilaskuria, joka on yhteinen laskentamalli kaikille Suomen ammattikorkeakouluille.

Kiinteistöt ja niiden lämmitys tuottavat suurimman osan VAMKin päästöistä. Kaukolämpö oli vielä 2020 laskennassa normaalia, kun taas 2021 laskennassa päästöttömästi tuotettua Vaasan Sähkön Ilmastotakuu-kaukolämpöä. Päästöttömällä kaukolämmöllä on ollut suurin yksittäinen vaikutus päästöjen vähenemiseen.

Elokuussa 2022 VAMKin katolle asennetut aurinkopaneelit tulevat laskemaan VAMKin ostosähkön määrää noin viidellä prosentilla ja näin pienentävät VAMKin hiilijalanjälkeä entisestään. Lentämisen päästöt kaksinkertaistuivat vuodesta 2020, mutta olivat silti vuonna 2021 noin 80 % alhaisemmat kuin ennen koronaa.

Hiilineutraalisuuden edistäminen strategisena tavoitteena

VAMK pyrkii strategiansa mukaan olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma julkaistiin viime vuonna tukemaan tätä pyrkimystä. Ohjelma päivitetään vuosittain ja siinä nostetaan esille tavoitteita, jotka edistävät jatkuvaa työtä kestävän kehityksen puolesta. Työn edistymistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja ne kootaan vuosikertomukseen.

Kehityssuunta on oikea hiilijalanjäljen pienentyessä vuosittain, mutta työ jatkuu edelleen. Opiskelijat ehdottivat hiilijalanjälkilaskennan raportissaan, miten VAMKin hiilijalanjälkeä voitaisiin entisestään pienentää. Joitain opiskelijoiden ehdotuksia on jo toteutettu, kuten VAMKin omien aurinkopaneelien käyttöönotto. Työtä on vielä tehtävänä ja lisäksi henkilökuntaa ja opiskelijoita on ohjeistettava siinä, miten he voivat omalta osaltaan auttaa vähentämään oppilaitoksen hiilijalanjälkeä.

– Meillä VAMKissa on perustettu kestävän kehityksen asiantuntijatiimi, joka pohtii eri teemojen ja painopisteiden kautta toimenpiteitä, joilla voimme varmistaa osaltamme ohjelmamme mukaisten tavoitteiden toteutumisen. Koemme tärkeäksi, että jokainen yhteisömme jäsen saa mahdollisuuden oppia mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja mitä se meiltä yhdessä vaatii luodaksemme ja kehittääksemme uusia kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja ja toimenpiteitä, kertoo VAMKin laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Katja Lakojoki-Karhu.

 

LUE MYÖS:

Ennätyksellinen määrä ensisijaisia hakijoita VAMKin kansainvälisiin koulutusohjelmiin

Vastaa