Vaasan ammattikorkeakoulun vetämä PK-yritysten TKI-polku -hanke on tullut päätökseensä. Kahden vuoden aikana VAMKin, Turun ammattikorkeakoulun ja Centrian yhteistyö toi yhteen kymmeniä yrityksiä, jotka kehittivät toimintaansa, verkostoituivat ja löysivät uusia tapoja hyödyntää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä.
Suomen tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttää, että myös pienet ja keskisuuret yritykset aktivoituvat mukaan. Juuri tätä tavoitetta varten TKI-polku-hanke rakennettiin. Projektipäällikkö Tanja-Maria Davidovin mukaan hanke jatkoi luontevasti länsirannikon ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja toi koulut sekä yritykset yhteen uudella tavalla.
– Meillä oli yhteinen hanke, mutta jokainen ammattikorkeakoulu toteutti sen omiin tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Yrityksiä oli mukana 30 per korkeakoulu. Halusimme kokeilla erilaisia tapoja kouluttaa ja sparrata pk-yrityksiä, Davidov kertoo.
Ensimmäinen osa toteutettiin perinteisemmin teemallisina koulutuksina. Toiselle osalle haluttiin uusia näkökulmia, ja Vaasan alueella se kohdennettiin alihankintayrityksiin, jotka muodostavat alueen elinkeinoelämän rungon.
Ratkaisu osoittautui Davidovin mukaan erittäin onnistuneeksi, sillä saman alan yritykset pääsivät keskustelemaan yhteisistä haasteista, jakamaan ratkaisuja ja löytämään uusia näkökulmia.
Koulutusten sisältö oli laaja, mutta jokaisessa tilaisuudessa korostui käytännönläheisyys. Ulkopuoliset asiantuntijat käsittelivät digitalisaatiota, kestävää kehitystä, tuotannon tehostamista, myyntiä, työnantajabrändiä ja TKI-rahoitusta. Yritykset pääsivät pohtimaan omaa toimintaansa ennakkotehtävien kautta, ja keskustelu nousi nopeasti keskeiseen rooliin.
– Yritykset puhuivat täysin avoimesti myös niistä asioista, joissa oli haasteita. Tuotannonohjausjärjestelmät herättivät paljon tunteita. Mikä toimii, mikä ei ja miten prosesseja kannattaa kehittää. Oli hienoa nähdä, miten kilpailuasetelma unohtui, Davidov sanoo.
Viestintä oli merkittävä osa hanketta. VAMK:n osalta viestinnästä vastasi Loviisa Mäki-Julku.
Mäki-Julku kertoo, että VAMK vastasi koko hankkeen näkyvyydestä ja rakensi LinkedIn-kanavan, joka keräsi runsaasti huomiota myös muilta ammattikorkeakouluilta. Useat toimijat eri puolilta Suomea ottivat yhteyttä ja halusivat kuulla lisää siitä, miten TKI-polku oli käytännössä toteutettu.
– VAMK vastasi viestinnästä suurena kokonaisuutena, koska on hankkeen koordinaattori, mutta Centria ja Turku AMK olivat aktiivisesti mukana LinkedIn-sivun päivittämisessä ja sisällön tuottamisessa niin linkkarissa kuin nettisivuillakin, jonka lisäksi viestivät tietysti itsenäisesti omilla alueillaan, Mäki-Julku mainitsee.
”Moni tekee TKI-työtä jo nyt”
TKI-hankkeiden termejä pidetään usein hankalina ja etäisinä, mutta Davidovin mukaan hanke näytti yrityksille, että innovaatiotyö on paljon arkisempaa kuin usein luullaan.
– Moni yritys tekee TKI-työtä jo nyt, mutta ei osaa nimetä sitä sellaiseksi. Yritimme näyttää, että TKI ei ole pelkästään uuden keksimistä, vaan sitä on myös olemassa olevan hienosäätö, prosessien parantaminen ja arjen työkalujen kehittäminen. Yritykset oivalsivat tämän tosi hyvin, hän sanoo.
Davidovin mukaan hankkeesta jäi vahva tunne siitä, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta jatkossakin.
– Yritykset saivat uusia ajatuksia ja näkökulmia, ja verkostot vahvistuivat. Se, että yritykset löysivät toisensa ja jakoivat kokemuksia, kertoo siitä, että tämä malli toimii. Tällaiset kohtaamiset eivät synny itsestään ilman yhteistä pöytää, Davidov sanoo.
Davidovin ja Mäki-Julkun viesti pk-yrityksille on lopulta hyvin yksinkertainen.
– Rohkeasti mukaan. Me olemme täällä yrityksiä varten. Verkostoituminen, keskustelu ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joista jokainen yritys hyötyy.
”Nopeuttaa kasvua ja kilpailukykyä”
VAMKin TKI-toimintaa johtava Marja-Riitta Vest muistuttaa, että pk-yritysten rooli Suomen taloudessa on poikkeuksellisen suuri. Näin ollen ammattikorkeakoulujen merkitys niiden kehityskumppanina korostuu.
– Pk-yritykset muodostavat yli 90 prosenttia Suomen yrityskannasta, ja niiden kasvu on ratkaisevaa sekä alueen elinvoimalle että kansantaloudelle. Ammattikorkeakoulut ovat niiden kasvun moottoreita yhdistämällä koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön, Vest toteaa.
Hänen mukaansa TKI-polku-hanke on vahvistanut juuri tätä roolia tarjoamalla yrityksille selkeän polun tutkimuksesta käytännön innovaatioihin.
– Hanke on auttanut yrityksiä tunnistamaan kehitystarpeita, löytämään kumppaneita ja hyödyntämään rahoitusinstrumentteja, mikä nopeuttaa kasvua ja lisää kilpailukykyä, Vest sanoo.
LUE MYÖS: