Kirjoittaja Marja-Riitta Vest on Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja. Hän toimii myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn TKI-johdon verkoston puheenjohtajana.
Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä olemme 3,1 prosentissa. Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman pk-yrityksiä – eikä pk-yritykset ilman korkeakouluja.
EU- komissio julkaisi vastikään mielenkiintoisen raportin koskien yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Seuraavassa muutamia nostoja erityisesti ammattikorkeakoulujen rooliin liittyen.
Ammattikorkeakouluilla (AMK) on erityinen rooli pk-sektorin TKI-kyvykkyyksien kehittämisessä. Ne ovat käytännönläheisiä, alueellisesti läsnä ja tarjoavat osaamista, jota yritykset tarvitsevat. Vuonna 2018 tehdyssä Business Barometrissä 12 % pk-yrityksistä teki yhteistyötä AMK:n kanssa – enemmän kuin yliopistojen (7 %) tai tutkimuslaitosten (4 %) kanssa. AMK-yhteistyö keskittyi tuolloin koulutukseen, opinnäytetöihin ja uusien tuotteiden kehittämiseen.
Korkeakoulut pk-yritysten TKI-kumppaneina – hyödyt ovat kiistattomat
Tuoreimman innovaatiotutkimuksen mukaan 62 % suomalaisista yrityksistä harjoitti innovaatiotoimintaa vuosina 2020–2022. Yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa johti konkreettisiin tuloksiin: 44 % sai uusia tai parannettuja tuotteita, 42 % otti käyttöön uutta teknologiaa ja 38 % vahvisti osaamistaan ja tietopohjaansa.
Yliopistot toivat teknologista syvyyttä, ammattikorkeakoulut puolestaan käytännönläheistä kehitystyötä ja uusia tuotteita. Yhteistyö ei siis ole pelkkää tutkimusta – se on konkreettista liiketoiminnan kehittämistä.
Pk-barometrin mukaan 25 % pk-yrityksistä tekee TKI-työtä, mutta vain 16 % aikoo lisätä sitä. Kasvun esteenä nähdään usein juuri yhteistyön ja verkostoitumisen haasteet. Ammattikorkeakoulut ovat tässä avainasemassa – ne ovat alueellisia, käytännönläheisiä ja yhä aktiivisempia myös EU:n Horisontti-ohjelmissa.
Ammattikorkeakoulujen kanssa yritysten yhteistyön muodot ovat monipuolisia: opiskelijaharjoittelut, opinnäytetyöt, koulutusohjelmien suunnittelu dynaamisesti ajassa, rekrytoinnit, ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen yhteiskehittäen opetuksen ja tutkimuksen yhdistäen, yhteishankkeet, tilaustutkimukset ja tutkimusinfrastruktuurin hyödyntäminen.
Yhteistyö ei ole pelkkää tutkimusta – se on konkreettista liiketoiminnan kehittämistä.
Toimintaympäristön nopeasti muuttuessa ennakoinnin merkitys on kasvava. 39 % innovaatiotoimintaa harjoittavista yrityksistä kokeekin, ettei niillä ole riittävästi osaamista yhteiskunnallisten muutosten ennakointiin. Myös tässä korkeakoulut voivat olla ratkaiseva tuki.
Korkeakouluyhteistyön merkitystä ei aina tunnisteta vaikka suuri osa yrityksistä jo tekeekin yhteistyötä hyvinkin aktiivisesti. Tämä kertoo yhteisten areenoiden ja kenttätyön tarpeesta, ei tulosten puutteesta. Tarvitsemme lisää tietoisuutta, onnistumistarinoita ja matalan kynnyksen tukipalveluita, jotta yhteistyöstä hyötyy yhä suurempi pk-yritysjoukko.
Rahoitus on yksi yhteistyön pullonkauloista. Viime vuosikymmenen aikana pk-yrityksille ja korkeakouluille suunnattua yhteistyörahoitusta on ollut niukasti tarjolla – ja sekin on jakautunut epätasaisesti eri alueille. Kansalliset instrumentit ovat olleet vähissä, ja Business Finlandin painopiste on ollut suurissa, nopeasti kasvavissa yrityksissä.
Tämä on jättänyt suuren osan pk-sektorista ulkopuolelle. Ilahduttavaa onkin Business Finlandin ja myös Suomen Akatemian lisääntyvä kiinnostus ammattikorkeakoulusektorin vahvaa osaamista kohtaan niin pk-yritysten TKI-kvykkyyksien kuin alueellisten innovaatioekosysteemien kasvun ajureina.
Korkeakoulut eivät ole vain tiedon tuottajia – ne ovat kasvun mahdollistajia
Tilastot ja tutkimukset kertovat selkeää viestiä: suomalaiset pk-yritykset hyötyvät merkittävästi yhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Silti vain alle puolet yrityksistä pitää tätä yhteistyötä tärkeänä. Tämä on ristiriita, joka kaipaa korjaamista.
Jos haluamme nostaa TKI-panostukset tavoitteiden tasolle, meidän on tunnistettava korkeakoulujen – erityisesti ammattikorkeakoulujen – rooli pk-yritysten kehityksessä. Tarvitsemme selkeämmät tukirakenteet, pitkäjänteistä rahoitusta ja strategista yhteistyötä, joka perustuu molemminpuoliseen hyötyyn.
Korkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyö ei ole vain tutkimusta – se on kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn mahdollistaja. Yritysten on nähtävä yhteistyö investointina tulevaisuuteen – ja yhteiskunnan on varmistettava, että yhteistyö on aidosti mahdollista.
Yritysten on nähtävä yhteistyö investointina tulevaisuuteen.
Pk-yritykset muodostavat yli 90 % Suomen yrityskannasta, mutta niiden resurssit TKI-toimintaan ja kansainvälistymiseen ovat usein rajalliset. Ammattikorkeakoulut tarjoavatkin juuri sitä tukea, jota yritykset tarvitsevat kasvaakseen ja uudistuakseen kestävästi ja hallitusti – olipa kyse osaajista, tutkimuksesta tai verkostoista.
Hyöty on molemminpuolinen. Yrityksillä on merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen opettajien osaamisen kehittämisessä ja opetuksen laadun parantamisessa. Yritysyhteistyö ja TKI-toiminta tarjoaa opettajille erinomaiset mahdollisuudet pysyä ajan tasalla alan uusimmista käytännöistä, teknologioista ja osaamistarpeista, kasvattaa verkostoja ja mahdollisuuden tuoda tutkimustuloksia suoraan opetukseen.
Tämä vahvistaa myös opiskelijoiden oppimista, kun opetus perustuu todellisiin kehittämistarpeisiin ja ratkaisuihin. Kaiken kaikkiaan tämä kaikki tekee opetuksesta relevanttia, konkreettista ja työelämälähtöistä – juuri sitä, mitä ammattikorkeakouluilta odotetaan.
LUE MYÖS: