Avaruusdatasta apua kestävään metsätalouteen

Sentinel 2 näyttää Suomen vihreää kultaa.
Sentinel 2 -satelliitin kuva kesältä 2021 todistaa, että Suomi on metsäinen maa.

Metsätietoa

Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin metsäisimmät maat. Vuoden 2000 tilaston mukaan Suomessa metsää on koko maan maapinta-alasta 72 prosenttia ja Ruotsissa 65,9 prosenttia, kun EU-maiden maapinta-alasta keskimäärin 37 prosenttia on metsän peitossa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena metsien merkitys hiilinieluna on korostunut. Niillä on kuitenkin ennen kaikkea suuri taloudellinen merkitys ja myös niiden virkistyskäyttö on suosittua. Suojeltuja metsiä Suomessa on vajaa 13 prosenttia metsämaapinta-alasta.

Suomen metsistä suurin osa on yksityisessä omistuksessa ja ne ovat pääosin metsätalouskäytössä. Yksityinenkään metsänomistaja ei saa hävittää metsäänsä, vaan hänen on luotava taimikko hakatun metsän tilalle. Vaikka raakapuuta korjataan talousmetsistä vuosittain noin kahden miljardin edestä, päätehakkuita tehdään vain noin puolelle prosentille talousmetsien pinta-alasta.

Kestävän metsätalouden periaatteena on turvata metsävarojen riittävyys ja luonnon monimuotoisuus myös tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kuuluvat myös kestävään metsätalouteen.

Kestävässä metsätaloudessa kiinnitetään huomiota

  • metsien elinvoimaisuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden säilymiseen pitkällä tähtäimellä (taloudellinen kestävyys)
  • metsäluonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen puhtauden säilymiseen (ekologinen kestävyys)
  • metsistä saatavan hyödyn turvaaminen kansalaisille myös jatkossa (sosiaalinen kestävyys)
  • ihmisen toiminnan ja luonnon ymmärryksen säilymiseen (kulttuurinen kestävyys)

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Tilastokeskus, forest-fi -verkkolehti

Merenkurkun molemmin puolin toteutettava KvarkenSpaceEco-hanke järjestää 18.-20. maaliskuuta hackathonin KvarkenSat Innovation Challenge 2022 on Sustainable Forestry, jossa haetaan avaruusdatasta uusia ratkaisuja kestävään metsätalouteen.

EU:n Interreg Botnia-Atlantica -ohjelman sekä Pohjanmaan liiton ja Västerbottenin läänin rahoittama KvarkenSpaceEco pyrkii lisäämään toiminta-alueellaan tietoisuutta avaruusteknologiasta, auttaa kehittämään alueelle avaruustalouden ekosysteemiä, sekä esittelee avaruustekniikan ja satelliittidatan käyttömahdollisuuksia.

Hackathonin järjestäminen on osa hankkeen toimintasuunnitelmaa. Kestävä metsätalous valittiin aiheeksi jo hankesuunnitelmaa laadittaessa, sillä metsät ovat tärkeä osa sekä Suomen että Ruotsin taloutta.

Johan Fransson.

– Tähän hackathoniin olemme muotoilleet metsätalouden teemaan liittyviä haasteita, joiden ratkaisemisessa voi hyödyntää satelliittidataa ja siten löytää innovatiivisia ratkaisuja kestävän metsätalouden tarpeisiin, kertoo Johan Fransson.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkijana ja Linné-yliopiston professorina toimiva Fransson on KvarkenSpaceEco-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja yksi hankkeen alkuperäisiä suunnittelijoita.

Hankepartnereiden lisäksi hackathonin haasteita on ollut kehittämässä laaja joukko metsätalouden ja avaruustekniikan ammattilaisia.

Toteutus ammattilaisten käsissä

KvarkenSat Innovation Challengen teknisestä toteutuksesta vastaa suomalainen Ultrahack, jolla on kokemusta myös suurten kansainvälisten hackathonien järjestämisestä. Ulkopuolisen toteuttajan mukaan ottamiseen päädyttiin jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, ja toteuttaja valittiin kilpailutuksen jälkeen.

Kilpailun osallistujia auttavat kilpailua tukevista asiantuntijoista koottu mentoreiden joukko. Myös kilpailun tuomarit tulevat sponsorien keskuudesta. Sponsoreiden ansiosta hackathonissa on palkintoja noin 10 000 euron arvosta.

Sponsoreiden ansiosta hackathonissa on palkintoja noin 10 000 euron arvosta.

Hackathonin ilmoittautuminen on parhaillaan menossa Ultrahackin verkkosivuilla, josta löytyy myös tietoa kilpailun teemoista. Teemat liittyvät maaperän uudenlaisen kosteuskartan kehittämiseen, kaarnakuoriaistuhojen havainnointiin, metsäkoneiden aiheuttamien metsänpohjan tuhojen vähentämiseen sekä metsätalouden arvoketjun digitaalisiin ratkaisuihin.

Hackathoniin toivotaan osallistujia erityisesti Botnia-Atlantica alueelta eli pohjalaismaakunnista, Västerbottenista ja Örnsköldsvikin kunnasta. Enemmistö osallistujista lienee opiskelijoita, tutkijoita ja startup-yritysten toimijoita, mutta osallistujia voi tulla myös isommista yrityksistä.

– Toivottavasti tiimeissä on sekoitus eri-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan ja haastamaan itseään sekä ottamaan vastaan asiantuntijoiden neuvoja ratkaistessaan ongelmia, miettii KvarkenSpaceEco-hankkeen projektipäällikkö Kendall Rutledge, joka työskentelee sekä Novia-ammattikorkeakoulussa että Vaasan yliopistossa.

Kilpailu hyödyttää metsätaloutta

Hackathonin kaltaisissa yhteiskehittämiseen perustuvissa tapahtumissa on tärkeää, että niihin osallistuu eri alojen ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja toisiaan täydentävää osaamista. Myös tässä hackathonissa tarvitaan osaamista eri aloilta, esimerkiksi metsätaloudesta, kaukokartoituksesta, ICT-alalta, tekoälystä, logistiikasta ja liiketoiminnan kehittämisestä.

Kendall Rutledge.

Osallistujille on tarjolla ratkaisujensa tueksi esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön tai NASAn avointa avaruusdataa, ilmastodataa sekä osallistuvien yritysten ja metsäntutkijoiden tietoaineistoja. Joidenkin lähteiden käyttö vaatii salassapitosopimuksen solmimista.

– Osallistujien on myös mahdollista käyttää Euroopan avaruusjärjestön metsätalouteen liittyvä F-TEP –palvelua (Forestry exploitation platform) datan hakemiseen ja käsittelyyn. VTT tarjoaa tämän palvelun käyttömahdollisuuden sen käytöstä kiinnostuneille tiimeille, kertoo Rutledge.

Järjestäjät uskovat ja toivovat, että kilpailun neljä metsätalouden teemaan liittyvää haastetta voisivat innostaa kilpailutiimejä innovatiivisiin ratkaisuihin, joilla olisi oikeasti merkitystä metsätaloudelle. Voittajajoukkueiden toivotaan olevan valmiita kehittämään ratkaisujaan edelleen esimerkiksi tutkimustyössä tai vaikka startup-yrityksenä.

Ilmeisesti hackathonin tuloksiin uskovat myös sitä tukevat yrityskumppanit, jotka mahdollistavat sen toteuttamisen ja parhaiden tiimien palkitsemisen.

– Metsiin kohdistuu tällä hetkellä suurta mielenkiintoa bioraaka-aineiden tarpeen ja ilmastomuutokseen vastaamisen näkökulmasta. Me olemme Pohjolassa maailman johtavia kestävän metsätalouden maita, mutta esimerkiksi EU:n politiikan puitteissa ei aina kovin hyvin ymmärretä metsätaloutta. Sen johdosta ja hyvän metsänhoidon toteuttamiseksi erilaiset metsien kartoitustyökalut uuden teknologian mahdollistamina ovat kiinnostavia, toteaa hackathonia tukevan VASEKin toimitusjohtaja Stefan Råback.

– On hienoa, että metsiin ja niiden käyttöön liittyvät toimijat kehittävät yhdessä uusia myös satelliittiteknologiaan perustuvia ratkaisuja, joista on hyötyä myös koko maapallon metsävarojen kartoituksessa ja seurannassa.

 

LUE MYÖS:

Avaruusdatasta uutta liiketoimintaa – Yhteistyö ylitse Merenkurkun on vahva valttikortti

Lämna ett svar