Kirjoittaja Marja-Riitta Vest toimii Vaasan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopäällikkönä (TKI-johtaja 1.10. alkaen).
Suomella ja Kanadalla on 75 vuoden diplomaattisuhteet. Arvomme ovat yhteiset, mikä on näkynyt myös molempien maiden vahvana tukena Ukrainalle. Kanada olikin ensimmäinen maa, joka ratifioi Suomen NATO-jäsenyyden. Kanadan väestöstä yli 50 % on korkeasti koulutettuja, ja Kanada haluaa erottua korkean osaamisen maana. Kanada on yksi maailman monikulttuurisimmista maista, ja monikulttuurisuus on myös valtion virallinen politiikka.
Kanadan väkiluku on noin 38,5 miljoonaa ja se on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Osavaltiota on kymmenen ja territorioita kaksi. Esimerkiksi British Columbia on lähes Suomen kokoinen 5 miljoonalla asukkaallaan. Yhtäläisyyksiä kokoerosta riippumatta onkin helppo löytää, joskin maahanmuuttopolitiikassa ja korkeasti koulutettujen osuudessa olemme erityisesti oppipojan asemassa.
EU:n ja Kanadan välit ovat tiiviit. EU:n ja Kanadan välillä pidetään huippukokous joka toinen vuosi. Vuonna 2017 solmittu vapaakauppasopimus CETA (The EU-Canada Comprehensive Economic and Trade Agreement) on tiivistänyt yhteistyötä entisestään. Suomi ratifioi sopimuksen 2018. Tavoitteena on, että Kanada tämän vuoden lopulla liittyy Horizon Europe -ohjelmaan.
Kanada-Suomi yhteistyön ytimessä vihreä siirtymä
Vapaakauppasopimuksen myötä Suomen ja Kanadan kauppasuhteissa kehitys on ollut viime vuosina positiivista. Suomen vienti Kanadaan kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 yhteensä 23 %. Kanadan investoinnit Suomen ovat kasvaneet CETAn ratifioinnin jälkeen peräti 93 %.
Suomen vienti Kanadaan kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 yhteensä 23 %.
Kanadan ja Suomen välisessä vienninedistämisessä keskiössä on vihreä siirtymä. Yhteistyötä tehdään erityisesti bio- ja metsätalouden, energian, kestävän liikkumisen ja meriteollisuuden saroilla. Kanada tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2050 – Suomi kunnianhimoisemmin jo vuonna 2035.
Vuosina 2009–2030 Kanadan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 %. Haasteena Kanadalla on erityisesti öljyn ja kaasun tuotanto. Uusiutuvan energian saralla maassa keskitytään mm. älykkäiden kaupunki-infrojen, uusiutuvien polttoaineiden ja energiavarastoinnin tematiikkaan. Kanada on maailman johtajia maita akkuteollisuuden saralla.
Kanadalaiset yritykset harjoittavat kaivostoimintaa ympäri maailmaa, ja merkittävä osa maailman malminetsinnän rahoituksesta tulee sieltä. Maailman suurin malminetsintä- ja kaivosalan PDAC 2020 kaivostapahtuma järjestetäänkin vuosittain juuri Kanadassa. Kanadan ja Suomen teknologia- ja palveluyrityksille ja tutkimusorganisaatioille yhteistyömahdollisuuksia on paljon. Detaljina mainittakoon yhdistävänä tekijänä olevan mm. samanlaisen kallioperän.
Meriteollisuuden osalta Kanadan vahvuuksia ovat älykkäät satamajärjestelyt, ja jäänmurtajat. Arktinen osaaminen on vahvuus. Arktinen neuvosto perustettiin juuri Kanadan Ottawassa 1996 foorumiksi, jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida yhteistyötä, ja saada arktiset valtiot toimimaan yhdessä. Turvallisuusympäristön muuttuessa neuvoston merkitys on kasvanut entisestään. Neuvosto käsittelee kestävään kehitykseen, ympäristön suojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Valtiojäseniä on kahdeksan, Suomi siis myös mukana.
Terveysteknologian yhteistyömahdollisuuksia ei myöskään voi jättää mainitsematta. Yhteistyötä tehdään jo nyt mm. fotoniikkatutkimuksen saralla hakien ratkaisuja mm. niin teollisuuden kuin terveydenhuollon haasteisiin. Yhteistyön mahdollisuuksia on jälleen helppo listata. Toimialat ovat pääsääntöisesti myös Suomen vahvuusalueita. Länsirannikolle ja Pohjanmaalle Kanada-yhteistyö tarjoaa mitä mielenkiintoisempia mahdollisuuksia, esimerkiksi energiavarastoinnin ja älykkäiden kaupunki- ja satamaympäristöjen kehittämisen osalta.
Kanada investoi merkittävästi tutkimuksen ja kehittämiseen. Koulutusvastuu on provinssitasolle, joilla kullakin on oma opetusministeriönsä. Korkeakouluja maassa on kaiken kaikkiaan 400. Sen lisäksi Kanadassa on 199 kansallista tutkimuskeskusta.
Näiden profiileja korkeakoulumme nyt mielenkiinnolla tutkivat tiivistääkseen jo olemassa olevaa tai luodakseen uutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä. Opetusta annetaan kahdella kielellä, englanniksi ja ranskaksi.
Osana kansallista tutkimusinfrastruktuuria Kanadalla on mm. viisi supertietokonetta eri yliopistoihin sijoitettuna. Suomessa vastaavia on yksi: maailman kolmanneksi nopein ja Euroopan tehokkain supertietokone LUMI aloitti toimintansa CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa vuonna 2021. LUMI on kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden käytössä ja jatkossa myös kanadalaisilla tutkijoilla on mahdollisuus hyödyntää LUMIn kapasiteettia.
Fokus T&K-yhteistyössä ja onnistuneen maahanmuuttopolitiikan opeissa
Katseet on siis todella suunnattava Kanadaan. Näin Suomessa teemmekin ja myös mm. opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on tiivistää edelleen Suomen korkeakoulusektorin T&K-yhteistyötä Kanadaan. Lisäksi mallia kannattaa hakea Kanadan onnistuneesta monikulttuurisuus- ja maahanmuuttopolitiikasta.
Ilman kansainvälisiä osaajia ei Suomi saavuta tavoitettaan, ja Kanadan nykytasoa, korkeakoulutettujen osuudessa. Ilman riittävää määrää korkeakoulutettuja ei Suomi saavuta kasvun edellyttämää TKI-tavoitettaan, 4 % osuutta BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Kanadan opit onkin hyödynnettävä täysmääräisesti.
LUE MYÖS: