Kirjoittaja Mari Kattelus on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin markkinointipäällikkö, joka tekee intohimoisesti työtä Vaasan seudun imagon eteen.
Perhe, ystävät, harrastukset. Parisuhde ja rakkaus. Mutta myös pärjäämisen pakko, suuret odotukset ja riittämättömyyden tunne. Nuorten hyvä elämä -hankkeen tutkimus paljastaa miten nuoret painivat erilaisissa ristipaineissa tavoitellessaan hyvää elämän elementtejä.
VASEK oli mukana rahoittamassa E2 Tutkimuksen toteuttamaa hanketta, jossa selvitettiin nuorten aikuisten ajatuksia hyvän elämän elementeistä. Tutkimuksen voidaan katsoa olevan kattava, sillä mukana oli yli 1 000 nuorta, 20–29-vuotiasta aikuista.
Erityisen mielenkiintoisen tutkimuksesta teki se, että myös vaasalaiset nuoret ovat olleet aktiivisesti mukana ryhmähaastatteluissa antamassa nuorten näkökulmasta tärkeää tietoa niin omasta elämästään kuin nykypäivän yhteiskunnastakin.
Tutkimus paljasti sekä iloa että huolenaiheita
Nuoret kertoivat saavansa iloa ja voimaa ihan arkisista ja hyvin perinteisistäkin asioista – perheestä ja ystävistä, harrastuksista sekä hyvinvoinnista. He haluavat saada elämäänsä parisuhteen ja rakkauden sekä saavuttaa mielekkään työn ja vakaan toimeentulon. Heidän ajatuksensa eivät siis eroa suurestikaan vanhempien ihmisten toiveista ja tavoitteista. Suurin osa (66 %) nuorista katsookin olevansa tyytyväinen tai melko tyytyväinen elämäänsä.
Yksi tutkimuksessa esiin nostettu havainto, johon kiinnitin huomiota ja joka pisti miettimään, oli se, että lasten saaminen ei noussut tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Syyksi kerrottiin muun muassa vanhemmuuteen kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset ja vanhemmuuden myötä syntyvä taloudellinen epävarmuus.
Onko meidän viimeinkin otettava tämä asia tosissaan? Jotain yhteiskunnassa on vialla, jos nuoret aikuiset eivät koe tärkeäksi perustaa perhettä eivätkä uskalla ottaa vanhemmuuden roolia.
Toinen huolestuttava tieto on mielestäni se, että nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa niin omassa elämässään kuin työelämässäkin. Pitää olla koko ajan paras eikä virheitä saa tehdä. Liian suuret odotukset ja riittämättömyyden tunne ovat paha yhdistelmä.
Näistä kaikista paineista onkin lyhyt tie mielenterveyden ongelmiin, jotka 77 prosenttia vastaajista katsoi olevan suurin syy nuorten pahoinvointiin.
Vaasassa kieliasiat vaikuttavat kaksisuuntaisesti
Vaasalaisten nuorten aikuisten ajatukset kiinnostavat erityisesti. Selkeiksi pitovoimatekijöiksi he mainitsivat viihtyvyyden, johon liittyy läheisesti myös turvallisuus ja luonnonläheisyys. Myös sosiaaliset verkostot seudulla nostettiin elämän kannalta tärkeiksi.
Luonnollisesti myös kieleen liittyvät asiat nousivat ryhmäkeskusteluissa esiin. Ruotsinkieliset nuoret aikuiset painottivat pitovoimatekijänä sitä, että Vaasassa pärjää ruotsin kielellä. Toisaalta, osa ruotsinkielisistä miettii muuttavansa maahan, jossa suomen kielen taitoa ei tarvita. Suomenkieliset nuoret taas pohtivat useimmiten sitä, kannattaako muuttaa Vaasasta pois paikkakunnalle, jossa työelämässä ei vaadita ruotsin kielen taitoa.
Pitäisikö näihin syihin paneutua ja pyrkiä ratkaisemaan jotenkin? Onko meillä varaa menettää yhtään nuorta muualle? Minun mielestäni ei ole.
Nuorten ääntä pitäisi kuunnella enemmänkin
Tutkimuksen tulokset kannattaa ottaa tosissaan ja kuunnella tarkasti, mitä nuorilla on sanottavanaan. Nykypäivän yhteiskunnan päätöksenteossa ei nuorten ääni kuulu eikä sitä riittävästi kuunnella.
Mutta pelkkä kuunteleminenkaan ei yksin riitä, vaan tarvitaan oikeita ja konkreettisia tekoja. Tällä hetkellä tulevaisuutta rakennetaan ihan liiaksi keski-ikäisten maailmaa varten. Näinhän asia ei missään nimessä saisi olla.
Ilman nuoria meillä ei ole mitään.
LUE MYÖS: