Kirjoittaja Jenni Parpala on Vaasan Yrittäjien uusi puheenjohtaja.
”Yli kymmenen hengen yrityksistä peräti 80 prosenttia kertoo vaikeuksista osaavan työvoiman saatavuudessa, ilmenee tuoreen yrittäjägallupin vastauksista. Työvoiman saatavuus on monen yrityksen kasvun este ja mittava ongelma. Työvoimavaje on merkittävin teollisuudessa ja rakentamisessa.”
Työvoimapula on yksi isoimmista kasvun, mutta uskallan myös väittää, normaalin liiketoiminnan pyörittämisen esteistä. Viime keväästä asti on ollut selvää, että ns. suorittavan tason tekijöistä on huutava pula.
Itse soitin työvoimatoimistoon ja kysyin, etteikö ketään enää kiinnosta siivoustyö? Ystävällinen virkailija linjan toisessa päässä sivisti minua: ”Ei ole kyse siitä etteikö tekijät haluaisi töihin, vaan siitä, että kaikki ovat jo töissä. Vaasassa on erittäin korkea työllisyysaste ja työvoimatoimiston listoilla ei ole juuri ollenkaan tekijöitä.”
Isoin osa Vaasan seudun avoimista työpaikoista kohdistuu juurikin suorittavalle puolelle, mikä usein puheissa unohtuu. Asiantuntijoita voidaan tänä aikana ottaa verkon yli, mutta GigaVaasan seiniä ei pystytetä etänä.
Asiantuntijoita voidaan tänä aikana ottaa verkon yli, mutta GigaVaasan seiniä ei pystytetä etänä.
Mistä tekijöitä Vaasaan? On itsestään selvää, että Vaasasta ja Vaasan seudusta pitää saada houkuttelevampi muun Suomen silmissä. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska tekijät viedään käsistä myös muualla Suomessa. Meidän pitää olla myös kansainvälisesti se paikka, mihin kädentaitajat haluavat sijoittua.
Vaasan kaupunki on tehnyt viime vuosina töitä mielikuvan nostamiseen ja tätä hyvää työtä pitää jatkaa. Kaupunki ei tähän yksin kuitenkaan pysty, siihen tarvitaan rinnalle yritykset ja kaikki koulutusasteet.
Monipuolinen ja -kielinen ammatillinen koulutus on Vaasan vahvuus. Tämä tulee olemaan todellinen valttikortti tulevaisuudessa. 90-luvun alkupuolella alkoi Vamiassa ensimmäinen englanninkielinen kokkilinja ja nyt Vamia tuo koulutettavia ulkomailta.
Tärkeä muistaa, että ammattikouluissa ei opiskele ainoastaan nuoriso, vaan se uudelleen kouluttaa ja tarjoaa oppisopimusta moniin tarpeisiin.
Ovatko yrittäjät, työyhteisöt ja asiakkaat valmiita englanninkielisiin työntekijöihin? Viime vuonna työntekijöiden kysyntä on räjähtänyt käsiin ja enää ei ole varaa jättää ottamatta tekijää esim. puutteellisen suomen kielen vuoksi.
Yrityksiltä tämä vaatii mm. työohjeiden kääntämistä englanniksi, työyhteisöiltä uuteen kieleen totuttautumista, asiakkailta ymmärrystä, että palvelua saa englanniksi.
Tämä vaatii meiltä kaikilta, mutta työmarkkinat ovat muuttuneet pysyvästi. Joko sopeudumme tai laitamme lapun luukulle. Kumman sinä valitset?
LUE MYÖS:
Stefan Råback: ”Osaavaa työvoimaa ei löydy hokkuspokkus-keinoilla”