BotH2nia Hydrogen Valley -hanke yhdistää vetytalouden toimijat neljästä maakunnasta. Merinovan luotsaamassa hankkeessa tavoitteena on luoda Suomen länsirannikolle niin kutsuttu Hydrogen Valley eli vetylaakso.
Suomen länsirannikolla tapahtuu juuri nyt paljon vedyn ympärillä. Ohjelmajohtaja Sabina Storbacka Teknologiakeskus Merinovasta kertoo, että pinnan alla on kuplinut jo kauan ja aivan viime aikoina kehitys on päässyt kunnolla vauhtiin.
– Maakuntaliittojen, kehitysyhtiöiden, kaupunkien, oppilaitosten, kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden välillä vallitsee asian tiimoilta vahva yhteinen tahtotila, Storbacka sanoo.
Yhteisten kehitysideoiden pohjalta on toimijoiden välillä laadittu yhteisymmärryspöytäkirja. Merinovalla johtajan roolissa toimivan Sari Kolan mukaan työllä on teollisuuden vankka tuki ja myös yritykset vetävät hankkeessa yhtä köyttä.
Uusi korkean profiilin hanke
BotH2nia Hydrogen Valley -hankkeessa on mukana jo noin 70 toimijaa ja sitäkin suurempi joukko muita osallistujia. Nyt yhteistyö halutaan viedä seuraavalle tasolle.
– Hankkeen tavoitteena on tehdä alueestamme johtava vetytalouden alue vuoteen 2030 mennessä, Sabina Storbacka kertoo.
Teknologiakeskus Merinova vastaa kokonaisuudessaan hankkeen koordinoinnista. Alueen maakunnista eli Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Satakunnasta on lisäksi omat koordinaattorinsa.
Hankkeen tavoitteena on tehdä alueestamme johtava vetytalouden alue vuoteen 2030 mennessä.
Laajapohjaisuudesta etua
Hankkeen laajapohjaisuudesta on huomattavaa hyötyä ratkottaessa haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi suunnitteluun, maankäyttöön ja suojavyöhykkeisiin.
Matti Luhtanen kehitysyhtiö Prizztechistä Satakunnasta kertoo, että kyseessä on hieman erilainen hanke, joka luo perspektiiviä.
– On hienoa, että osittain samoista investoinneista kilpailevat maakunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään, Luhtanen sanoo.
Pääosassa vihreä siirtymä
Vetytalouden rakentaminen liittyy vahvasti EU:n vihreään siirtymään. Laajamittaisempi uusiutuvaan energiaan siirtyminen tuo mukanaan haasteita, sillä vaihtelu tuotannossa on suurta. Aina ei esimerkiksi tuule yhtä voimakkaasti.
– Tuulivoimasta saatava energia voidaan kuitenkin muuttaa vetykaasuksi, jota voi varastoida ja ottaa käyttöön tarpeen mukaan, Merinovan projektipäällikkö Tauno Kekäle selittää.
Yhteistyö vahvistaa alueen asemaa
Vetylaaksot ovat yhteistyöhankkeita ja EU-välineitä, joilla tuodaan eri toimijat saman pöydän ääreen tavoitteena luoda toimivat edellytykset vetytaloudelle.
Nyt luodulle hankkeelle haetaan parhaillaan 20 miljoonan euron EU-rahoitusta. Tauno Kekäleen mukaan rahoituksella mahdollistetaan yliopistojen, oppilaitosten ja pienempien yritysten osallistuminen kehitykseen.
– Tärkeintä hankkeessa on kuitenkin vahvistaa asemaamme varteenotettavana vetytalousalueena EU:n sisällä, Kekäle selventää.
Huomionarvoista on myös se, että hankkeen kahdeksassa arvoketjussa vaikuttavien yritysten kokonaisinvestointien arvioidaan nousevan peräti 3,6 miljardiin euroon.
Maakuntaliitot tärkeässä roolissa
Projektipäällikkö Kaisa Penttilä Pohjanmaan Liitosta sanoo, että maakuntaliitoilla on asiayhteydessä useita merkittäviä rooleja. Maankuntaliitoilla on lakisääteinen tehtävä strategisesti kehittää maakuntia.
– Maakuntakaavalla ohjataan esimerkiksi maankäytön suunnittelua. Lisäksi liitot ovat niitä organisaatioita, jotka hallinnoivat Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta, Penttilä jatkaa.
Paljon taustatyötä
Kaisa Penttilä kertoo, että vetytalousverkoston kehittämisen taustalla on aikaisempi H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobothnia -hanke. Sujuvan yhteistyön syntymiseen on lisäksi myötävaikuttanut BotH2nia-verkosto Matti Malkamäen vetämänä sekä tietenkin myös Vaasan energiaklusteri.
Merinovan Sari Kolan mukaan työ nytkähti kunnolla eteenpäin lokakuussa EnergySampo-foorumin nimettyä kolme osa-aluetta, joiden kanssa tehostaa yhteistyötä. Yksi näistä oli Hydrogen Valley.
Huhtikuun puolessavälissä hanke jätti hakemuksensa EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan. Ensimmäisen vastauksen saamiseen arvioidaan menevän 4-5 kuukautta. Hanke on viisivuotinen ja käynnistyy aikaisintaan vuonna 2025.
LUE MYÖS:
Penttilä & Ahlskog: ”Visio vetytalouden kehittymiseksi Pohjanmaalle”