Taantuma on monien asiantuntijoiden mielestä tulossa. Pohjanmaalla yritykset ja sitä kautta alueen asukkaat selviävät kuitenkin varsin hyvin, arvioi Danske Bankin Pohjanmaan yrityspankin johtaja Roy Skog.
Nyt ei kannata vaipua synkkyyteen. Sen viestin Danske Bankin Roy Skog haluaa kertoa Pohjanmaan asukkaille.
– Teollisuusyrityksissä tilauskannat ovat hyvällä mallilla, komponenttipula on jonkin verran helpottanut ja yritysten varastot ovat täynnä, Pohjanmaan yrityspankin johtaja Roy Skog kertoo.
Skog kertoo, että nyt monet asiakkaat kysyvät pankilta käyttöpääomaa, jotta tilausten mukaiset tuotteet saadaan valmistettua ja toimitettua ja työntekijöiden palkat maksettua.
Skog kertoo, että yrityksissä on myös opittu koronapandemian myötä varautumaan heikompiin suhdanteisiin.
– Yritykset ovat varautuneet ihan eri tavalla ja kasvattaneet puskureita.
Työntekijöistä ei haluta luopua
Yritysten varautuminen on hyvä asia myös työntekijöille.
– Yritykset haluavat joka alalla pitää kiinni hyvistä työntekijöistä. Niin konkareista kuin nuorista.
Toisin sanoen, vaikka tilaukset vähenisivätkin talvella, yritykset haluavat irtisanoa mahdollisimman vähän työntekijöitä ja pyrkivät pitämään lomautuksetkin mahdollisimman lyhyinä.
Vaikka yritysten johtajat katsovat tulevaisuuteen positiivisin mielin, pitkälle he eivät näe
Teollisuus parhaassa tilanteessa
Skog kertoo, että Pohjanmaan yrityspankin asiakkaat tulevat vanhan Vaasan läänin alueelta. Asiakkaina on pääasiassa sellaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on 5 – 500 miljoonaa.
Näiden asiakkaiden kautta Skog on nähnyt, että vaikka teollisuudessa menee nyt hyvin, on näkymä sumuinen.
– Vaikka yritysten johtajat katsovat tulevaisuuteen positiivisin mielin, pitkälle he eivät näe. Nyt nähdään ehkä kolme kuukautta eteenpäin.
Eri toimialoille taantuma vaikuttaa aivan eri tavalla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun suhdannebarometrin mukaan teollisuusalan yrityksissä tulevaisuuteen suhtaudutaan huomattavasti valoisammin kuin rakentamisessa tai kaupan alalla.
Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa hyötyvätkin todennäköisesti alueiden yhtiörakenteista. Skog kertoo, että Vaasassa on paljon teollisuutta ja erityisesti energiateollisuutta, jossa kysyntä on vain kasvanut energiakriisin takia.
Kokkolan seudulla on puolestaan paljon kemianteollisuutta ja Seinäjoen seudulla elintarviketeollisuutta ja alkutuotantoa. Näiden kaikkien kysyntä on varsin vakaata.
Kotitaloudet varovaisia
Energian hinnan nousu, korkojen nousu ja ruuan kallistuminen ovat johtaneet siihen, että kuluttajat ovat varovaisia. Tämä näkyy erityisesti rakentamisen alalla.
– Kun asiakkaat empivät, eivät rakennusyhtiöt uskalla aloittaa rakentamista.
Toisaalta korjausrakentaminen voi jatkua ensi vuonnakin pirteänä, kun kiinteistöjen ja talojen omistajat teettävät energiaremontteja ja asennuttavat aurinkopaneeleita.
Taantuma tulee
EK:n johtaja Sami Pakarinen totesi kaksi viikkoa sitten suhdannebarometrin julkaisun yhteydessä, että Suomi on talouden taantumassa. Koska taantuman määritelmänä yleisesti pidetään sitä, että bruttokansantuote laskee kaksi peräkkäistä vuosineljännestä, voidaan vasta jälkeenpäin sanoa oliko Pakarinen oikeassa.
Danske Bankin ennuste on varovaisempi. Pankki arvioi, että Suomen bruttokansantuotteen volyymi laskee ensi vuonna 0,2 prosenttia.
– Meidän ennuste on, että taantumaan mennään, mutta emme tarkkaan tiedä milloin se alkaa ja kuinka pitkään se kestää.
Tilanne riippuu paljon Venäjän käymästä sodasta Ukrainassa. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten Euroopassa riittää energia ja maailmassa ruoka. Tai ainakin, että millaista hintaa ruuasta ja energiasta joudutaan maksamaan.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että sodasta huolimatta elämä jatkuu monelta osin tavallisesti. Ihmiset syövät, juovat, tanssivat, remontoivat, käyvät teattereissa ja harrastavat kaikenlaista.
Joten vaikka yritykset ja kotitaloudet miettivät nyt isompia päätöksiä tarkasti, loputtomiin niitä ei voi tai kannata lykätä. Siksi talouskin elpyy taantuman jälkeen ennemmin tai myöhemmin.
Silloin yritysten kannattaa olla valmiita reagoimaan kasvavaan kysyntään.
LUE MYÖS:
Pietu Purhonen: ”Pidetään talouden ja rekrytoinnin pyörät pyörimässä”