Wasa Future Festivalin torstaipäivän keskiöön nousi kaupunkikehittäminen. Tapahtuman perustaja Sture Udd kehottaa kääntämään katseet kymmenen vuoden päähän ja rakentamaan tulevaisuuden älykästä Vaasan seutua tämän päivän 15-vuotiaille nuorille.
– Kyse ei ole vain vaasalaisista nuorista, vaan nuorista ympäri maailmaa – mitä he haluavat kymmenen vuoden päästä? Mitä kaupunkikehityksessä tulee tehdä, jotta Vaasa on houkutteleva paikka muuttaa vuonna 2030? Asioihin on tartuttava nyt heti, jotta niitä on aikaa toteuttaa, Udd toteaa.
Yhtä suurta living labia
Vaasan yliopiston Innolabin johtajan, professori Martin Meyerin mukaan yliopisto ja sen kansainväliset yhteydet voivat toimia Vaasan seudun kehityksen katalyyttinä.
– Vaasa ja koko Pohjanmaa ovat yhtä suurta elävää tutkimusalustaa. Yhteistyöllä voimme löytää kehityksen haasteita, joihin tarttua ja vaikuttaa yhdessä, Meyer sanoo.
Heinäkuussa Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaanina aloittanut Raine Hermans peräänkuuluttaa yhteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ketteryyttä.
Hän näkee, että kaupunki ja yliopisto voivat lähteä kehittämään yhdessä esimerkiksi fiksua hankintaa, joka luo uudenlaista kysyntää.
– Suomessa hankinnat ovat yleensä konservatiivisesti toteutettuja. Kun tämän kääntää ympäri ja tarkkaan speksatun hankinnan sijaan esitetäänkin kaupunkikehitykseen liittyvä haaste ratkaistavaksi, saadaan myös startupit mukaan kehittämään uusia ratkaisuja.
Tekemisestä kiinni
Kokenut älykaupunkikehittäjä on Mika Hakosalo, Vaasan kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija. Hän oli mukana nostamassa Tukholmaa kiinnostavimmaksi kaupungiksi koko älymaailmassa – vain muutamassa vuodessa.
Hakosalon mukaan asiat ovat tekemisestä kiinni.
– Olin kahdeksan vuotta Tukholmassa ja mukana rakentamassa ja toteuttamassa Tukholman älykaupunkistrategiaa. Vuonna 2016 luotiin visio olla maailman älykkäin kaupunki vuonna 2040, ja vuonna 2019 Tukholma voitti World Smart City -palkinnon Barcelonassa.
Hakosalo on nähnyt, ettei kehittäminen ole isosta joukosta ihmisiä kiinni. Kun on tahtoa, asiat saadaan tehtyä.
– Alkuun meitä oli vain minä ja yksi kaveri 40 000 työntekijästä. Pikkuhiljaa joukko kasvoi, ja löysimme ensimmäiset aloituskohteet. Kun on tahtotila, ei kehityksessä lähdetä liikkeelle siitä, ettei ole rahaa. Jos rahaa ei ole, niin rahaa löytyy.
Todella hyvät valmiudet
Se, mitä Hakosalon mukaan Tukholmassa tehtiin eri tavoin kuin muualla, oli kaupunkilaisten elämänlaadun nostaminen keskiöön. Rinnalla kulki maailman parhaan yrittämisen ilmasto.
– Näen nämä Vaasankin vahvuutena. Vaasassa tämä olisi vielä helpompaa tehdä kuin Tukholmassa ja lähteä toteuttamaan ensimmäisiä kokeiluja, joissa kaupunkilainen otetaan keskiöön.
Vaasassa tähän on todella hyvät valmiudet.
Hakosalo pitää tärkeä, että myös nuoret otetaan mukaan.
– Nuoret haluavat toteuttaa asioita, ja he hakevat tietoa muualtakin kuin koulusta. Kun on tarjolla tiloja, vähän välineitä ja kaveri jeesaamassa, nuorinkin voi olla mukana luomassa uutta.
– Vaasassa tähän on todella hyvät valmiudet. En näe mitään esteitä sille, etteikö Vaasasta voitaisi tehdä todella kiinnostavaa kaupunkia, johon halutaan muuttaa.
—
LUE MYÖS: