Danske Bank arvioi, että Suomen talouden suunta kääntyy vuoden loppupuoliskolla. Pohjanmaan maakunnissa tilanne on kuitenkin muuta Suomea parempi, arvioi Pohjanmaan yrityspankin johtaja Roy Skog.
Eurooppa ja Suomi selvisi isossa kuvassa talvesta ja energiakriisistä odotettua paremmin. Silti epävarmuus on vieläkin päällä, kun inflaatio ei ole vielä hellittänyt.
– Aika on suoraan sanottuna haasteellinen, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoi keskiviikkona toimittajille järjestetyssä etätilaisuudessa.
Kuoppamäki kertoo, että pankissa arvioidaan talouskasvun lähtevän jälleen käyntiin vuoden jälkipuoliskolla. Tosin koko vuoden aikana mitattava bruttokansantuotteen volyymi tosin voi jäädä vielä aavistuksen negatiiviseksi.
Pohjanmaalla positiivisempaa
Pohjanmaan yrityspankin johtaja Roy Skog arvioi, että Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla taloustilanne ei ole niin synkkä.
– Olemme muuta Suomea paremmassa asennossa. Täällä on monta alaa, joilla porskuttaa hyvin ja olen jutellut monien yritysjohtajien kanssa, joilla on tilauskirjat täynnä.
Skog kertoo, että vanhan Vaasan läänin alueella on paljon vientiteollisuutta, joka porskuttaa tasaisesti eteenpäin. Investointejakin tehdään jatkuvasti.
Usein alueelta on myös vientisuunta ollut Ruotsiin ja muualle Eurooppaan, joten Venäjän viennin tyrehtyminen ei ole näkynyt laajalti alueen taloudessa.
Vety antaa Suomelle huiman mahdollisuuden. Ensimmäinen voittaja on Länsi-Suomi
Energiainvestoinnit kiinnostavat
Pohjanmaalla lukuisat yritykset toimivat tavalla tai toisella energian parissa ja vauhdittavat energiamurrosta. Tämä on myös suojellut alueen taloutta, kun viime vuosi vain lisäsi kysyntää.
Nyt kun vedyn ympärille suunnitellaan elektrolyysilaitoksia ja vedyn siirtoputkia, miettivät monet alueen yritykset kuumeisesti, voisiko heillä olla jokin rooli kaikessa.
Skog kertoo, että ongelmana on, että tällä hetkellä kukaan ei oikein tiedä, mitkä investoinnit toteutuvat ja millaisille teknologioille, tuotteilla ja palveluille on kysyntää. Siksi pienten tai keskisuurten yritysten on tässä vaiheessa vaikea lähteä vielä investoimaan omiin tuotantolaitoksiin.
Danske Bankin Etelä-Suomen yrityspankin johtaja Timo Mäkeläinen arvioi, että koko Suomi tulee lopulta hyötymään, kun vetyinvestoinnit saadaan liikkeelle.
– Jos hankkeet lähtevät niinkuin odotetaan käyntiin, tämä antaa Suomelle huiman mahdollisuuden. Alkuvaiheessa hyödyt eivät jakaudu Suomessa tasaisesti. Ensimmäinen voittaja on Länsi-Suomi, koska siellä on eniten tuulivoimaa.
Halpa energia valttina
Suomen valttina on lähitulevaisuudessa halpa energia. Hyvää kuvaa antaa se, että kantaverkkoyhtiö Fingridin kantaverkkopalveluiden yksikön päällikkö Petri Parviainen arvioi Energy Weekillä, että vuonna 2027 sähkön ajantasainen spot-hinta on nollassa 15-20 prosenttia ajasta.
Tämä tarkoittaa, että Suomeen voisi olla kannattavaa tuoda sellaista teollisuutta, jossa tarvitaan paljon energiaa ja vetyä.
– Maailmassa tuppaa olemaan niin, että jos on halpaa energiaa, niin tulee myös ulkomaisia investointeja, Mäkeläinen arvioi.
Tästä kehityksestä on jo merkkejä. Kokkolaan suunnitteilla olevan 500 miljoonan euron vetylaitoksen suurimmaksi omistajaksi tuli maaliskuussa ranskalainen pörssiyhtiö Lhyfe.
Norjalainen Blastr puolestaan suunnittelee Inkooseen neljä miljardia euroa maksavaa vihreän teräksen tuotantolaitosta.
Suomella ja Ruotsilla olisi tässä iskun paikka
Mitä tekee Saksa?
Danske Bankin asiantuntijat innostuivat keskiviikkona miettimään myös Saksan roolia Euroopan talousveturina. Saksassa teollisuus ja pitkälti myös kotitaloudet ovat käyttäneet Venäjältä ostettua halpaa maakaasua.
Nyt yhtä halpaa energiaa ei ole tarjolla, mutta siitä huolimatta Saksa päätti vastikään sulkea viimeisen ydinvoimalan.
– Saksassa on melkoinen mietinnän paikka. Siellä teollisuus joutuu miettimään, mitkä sen kilpailutekijät ovat jatkossa. Sielläkin on työvoimapulaa. Suomella ja Ruotsilla olisi tässä iskun paikka, Kuoppamäki kertoi.
Mäkeläinen muistutti, että Saksassa kaksi kolmasosaa maan käyttämästä maakaasusta on mennyt kemianteollisuuden yrityksiin, jotka ovat jalostaneet siitä kemiantuotteita.
– Voi hyvinkin olla, että olemme tulevaisuudessa tuottamassa erilaisia raaka-aineita kemianteollisuuteen. Näen tämän erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena Suomelle.
LUE MYÖS:
Pohjanmaalla yritykset hyvässä kunnossa – Taantuman uhatessa se on hyvä uutinen kaikille