Kirjoittaja Tuija Räihä-Pundars on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvoja, joka auttaa Vaasan seudun yrityksiä erityisesti työvoima- ja osaamistarpeissa.
Vaasassa on yli 13 000 korkeakouluopiskelijaa kuudessa eri korkeakoulussa ja ammattioppilaitoksissa noin 4 000 ammattiin opiskelevaa. Opiskelijoista yli 500 on ulkomaisia opiskelijoita, jotka tulevat tänne täydentämään kotimaastaan saatua koulutusta.
Koko seutu, kuten me kaikki hyvin tiedämme, tarvitsee lisää työvoimaa lähes kaikille toimialoille. Haasteemme on nyt saada muilta paikkakunnilta opiskelemaan tulleet ja valmistuneet jäämään tälle alueelle, mutta haluamme myös omien nuortemme Vaasasta ja lähialueilta jäävän tänne. Tarvitsemme paljon erilaisia asiantuntijoita sekä energia-, sosiaali- että terveysalalle sekä muille toimialoille.
Yrittäjien mukaan usealle eri toimialalle on helpompi löytää osa-aikaista henkilöstöä kuin kokopäiväisiä työntekijöitä. Yhtenä selityksenä tälle on pandemia, sillä monet kokoaikaiset työntekijät hakeutuivat lomautusten jälkeen muille aloille ja jäivät sinne. Opiskelupaikkakunnalla olevat nuoret tekevät mielellään osa-aikatyötä.
Oma näkemykseni on, että nyt pitäisi palata lähiopetukseen, jotta saadaan opiskelijat muuttamaan opiskelupaikkakunnalleen. Lisäksi opiskelijoita työllistävien yritysten ja julkisten toimijoiden pitäisi käydä läpi omia rekrytointiprosessejaan.
Eräs nuori, jonka kanssa juttelin, kertoi hakeneensa kesätyötä 14 eri yrityksestä eri toimialoilta — tuotannosta sekä kaupan ja palvelun aloilta. Näistä viisi yritystä ei koskaan vastannut hänen hakemukseensa, vaikka heillä oli avoimia työpaikkoja verkkosivuillaan.
Suurin osa yrityksistä vastasi kutsumalla haastatteluun muutaman viikon sisällä, kun taas joidenkin yritysten hakijat, jotka eivät saaneet kutsua haastatteluun, joutuivat odottamaan yli kuukauden ennen kuin saivat edes jonkun vastauksen.
Kun seuraavan kerran rekrytoit, lähetä pieni kiitossähköposti kun hakemus on vastaanotettu. Silloin sinulla on vähän enemmän aikaa toimia ja samalla vastaanottajalle tulee positiivinen mielikuva: hänen hakemuksensa on nähty.
Yksi vinkkini on hoitaa hakuprosessi mahdollisimman nopeasti. Hakuajan päätyttyä voit seuloa haastatteluun kutsutut hakijat, ja niiden, jotka jäävät ilman haastattelukutsua pitäisi saada ystävällinen vastaus, jossa on selitys, miksi häntä ei ole valittu.
Myös itse haastatteluprosessi pitäisi hoitaa nopealla aikataululla. Jos rekrytointiprosessi venyy, voi sinulta mennä sivu suun hyvä työntekijä, joka on siihen mennessä ehkä jo suostunut toiseen, mielestään ihan ok työhön, koska ei uskaltanut jäädä odottamaan unelmatyötään.
Toinen seikka rekrytoinnista ja työllistymisestä, johon olen omassa työssäni kiinnittänyt huomiota, ovat osaamisvaatimukset uuden työpaikan hakijalle. Onko ”tekemällä oppiminen” unohtunut kokonaan? Kun aloittaa uudessa työssä ei voi tietää ja osata kaikkea.
Jos työpaikkailmoituksessa on kymmenen erilaista vaatimusta ja hakija täyttää niistä kuusi, niin moni hakija ajattelee, että on turha edes hakea, kun ei täytä kaikkia vaatimuksia. Kokemukseni mukaan monet pohjalaiset toimivat juuri näin.
Kannattaa miettiä työpaikkailmoituksen muotoilemista niin, että valitsee tietyt kriteerit ja keskustelee sitten haastattelutilanteessa muusta osaamisesta ja mahdollisuudesta oppia työssä.
Ole kärsivällinen vastavalmistuneiden ja myös vanhempien uusien työntekijöiden kanssa. He tarvitsevat uusina ja ”vihreinä” hieman enemmän aikaa tehtävän suorittamiseen, ja työnantajan tehtävä on ohjata työntekijöitään. Tämä pätee kaikilla toimialoilla. Sinun on pystyttävä näyttämään uusille työntekijöillesi miten työskennellä, mikä on tärkeää ja miten mitataan oikein tehtyä työtä.
Kaikki pienet yksityiskohdat, alkaen siitä, miten suhtaudumme opiskelijoihimme työelämässä, miten he katsovat Vaasan aluetta kokonaisuutena, asumista, työtä, vapaa-ajan toimintaa — kaikki tämä vaikuttaa päätökseen jäädäkö seudulle vai muuttaa pois. Tarvitsemme näitä nuoria seudullemme!
LUE MYÖS: