Kenneth Dalkvist: ”Onko kaiken aina pakko olla omaa?”

Kenneth Dalkvist, VASEK

Kenneth Dalkvist on Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvoja, joka on usein pohtinut suomalaisten omistushalua.

Suomen Yrittäjien kuntabarometri-kyselyllä kartoitetaan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Mikä minulla on pistänyt silmään tuloksissa on se, että erityisesti rahoitukseen ja investointeihin liittyvää neuvontaa pidetään yrityspalveluista kolmanneksi tärkeimpänä.

Tämän toki huomaa myös yritysneuvojan työssä, sillä hyvin usein yrittäjän kanssa pohditaan toimitiloja, laitehankintoja tai ohjelmistoja. Ja hyvin usein myös keskustellaan hankinnoista, investoinneista, lainoista ja takaisinmaksuista. Omistamisesta.

Näistä keskusteluista huomaa nopeasti kuinka omistuskeskeisiä me suomalaiset olemme. Vuokrausmyönteinen ajatusmaailma ei ole kovin yleistä. Liisauksen, vuokraamisen tai jakamistalouden asemesta pohdimme usein ostamista ja investointeja sekä niiden rahoittamista sen sijaan, että miettisimme miten tarvittavan hyödykkeen saisi käyttöönsä tarvittavaksi ajaksi kustannustehokkaasti ja mahdollisimman pienin riskein.

Näistä keskusteluista huomaa nopeasti kuinka omistuskeskeisiä me suomalaiset olemme.

Ympäristöystävällinen ja huoleton vaihtoehto

Sen sijaan, että hankkii omistukseensa laitteen, joka väistämättä vanhenee ja kaipaa huoltoa tai tuotanto- tai toimitilan, joka tarvitsee remonttia ja kunnossapitoa, voisiko valita ympäristöystävällisemmän ja huolettomamman vaihtoehdon? Kaikkia laitteita ei ehkä tarvita koko aikaa, toimisiko silloin yhteiskäytössä oleva kone tai laite?

Kun vuokraa tai liisaa, saa useimmiten käyttöönsä uusinta teknologiaa olevan laitteen. Omistamaansa laitetta tuskin uusii ihan niin tiheästi, että aina olisi se uusin versio käytössä.

Liisattaessa tietokoneita, servereitä tai matkapuhelimia, toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Sopimuskauden päätyttyä huolletut ja tiedostoista tyhjätyt laitteet myydään koti- tai ulkomaille uusien käyttäjien käyttöön, eivätkä ne jää kenenkään komeron pohjalle lojumaan.

Liisattaessa toimii kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Liisaamalla saat vanhan laitteen kiertoon ja uusinta teknologiaa olevan tilalle. Uusi tekniikka on usein myös ympäristöystävällisempää ja energiatehokkaampaa, eikä sen tekniikkariski ole sinun yritykselläsi vaan leasing-yhtiöllä.

Leasing-yhtiö pitää myös huolta asiakkailleen liisaamiensa laitteiden kalustoluettelosta. Tiedetäänkö sinun yrityksessäsi kaikkien sen omistamien laitteiden sijaintipaikat ja hankintavuodet? Muistetaanko myös miettiä uuden hankintaa jo ennen kuin vanha hajoaa?

Kulujen ennakointi ja riskien hallinta

Kiinteä kuukausittainen leasing-maksu tai vuokra on ennakoitavissa ja budjetoitavissa. Kun syntyy uusia laite- tai tilatarpeita, on sopimusta helppo laajentaa. Usein myös laitteiden huolto tai korjaustoimenpiteet sisältyvät kuukausimaksuun tai vuokraan. Omissa tiloissa korjaukset täytyy hoitaa itse ja niiden kuluja on vaikea ennakoida.

Kenneth Dalkvist
Kenneth Dalkvist

Vuokraaminen tai leasing ei rasita yrityksen kassaa samalla tavalla kuin investointi ja antaa yritykselle joustoa kasvuun tai toiminnan supistamiseen. Eli sen sijaan, että pohditaan mistä saadaan rahat omien toimitilojen ostamiseen, olisi hyvä tarkastella huolellisesti kaikkia vaihtoehtoja ja miettiä myös useamman vuoden päähän.

Yrittäjän kannattaa myös muistaa, että investointilainan vakuudeksi ei rakennettava halli tai toimitila välttämättä riitä, vaan yrittäjä joutuu laittamaan myös oman kotinsa vakuudeksi ja ottaa näin myös henkilökohtaisen riskin. Miksi? Vuokrakohteessa takuuvuokra on usein kahden kuukauden vuokran verran.

Miksi haluamme omistaa?

Me suomalaiset arvostamme omakotitalojamme ja mökkejämme. Vuokralla asutaan usein vain silloin, kun mahdollisuutta omistusasuntoon ei ole.

Tämä halu omistaa on siirtynyt myös yritystemme puolelle. Pidetään ikään kuin kunnia-asiana ajaa firman omalla eikä leasing-yhtiön autolla. Miten tästä ajatustavasta päästäisiin eroon?

 

LUE MYÖS:

Tuija Räihä-Pundars: ”Pidä kiinni tulevaisuuden tekijöistä”

Vastaa