Rekrytointiyhtiö Pointer Potential on erikoistunut Suomessa asuvien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien rekrytointiin. Yhtiön verkostossa on monia huippuosaajia, jotka ovat joutuneet työskentelemään siivoojina tai postinkantajana.
Työvoimapulaa huudetaan nyt lähes alalta kuin alalta. Pointer Potential pystyy siitä huolimatta löytämään yhtiöille hakijoita, jotka täyttävät odotukset kevyesti.
– Kun yritykset näkevät meidän 5-8 hakijaa sisältävän short-listan, useimmissa yrityksissä ollaan positiivisesti järkyttyneitä heidän osaamistasostaan. Yritykset ihmettelevät minkä kannon alta löydämme huippuosaajia, koska he ovat omasta mielestä jo kääntäneet kaikki kivet Suomesta, toimitusjohtaja Johanna Korpia kertoo.
Korpia kertoo, että Pointer Potential on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pelkästään Suomessa asuvien korkeakoulutettujen kansainvälisten osaajien rekrytointiyhtiö. Osaajatietokannassa yhtiöllä on yli 4 000 osaajaa, jotka asuvat Suomessa.
– Meillä on listoilla esimerkiksi satoja insinöörejä, jotka toimivat tällä hetkellä muun muassa postinkantajina.
Millekään tietyille aloille yhtiö ei ole keskittynyt, vaan insinöörien lisäksi yhtiö välittää esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja viennin ammattilaisia.
Meidän verkoston osaajista noin joka neljäs on muuttanut työn perässä toiselle paikkakunnalle
Ennakkoluuloista eroon
Monet maahanmuuttajataustaiset huippuosaajat ovat jääneet postinkantajiksi, siivoajiksi tai wolt-läheteiksi yritysten ennakkoluulojen takia.
– Yritykset kokevat maahanmuuttajien työllistämisen jollain tavalla haastellisemmaksi kuin anttivirtasten palkkaamisen, Korpia kertoo.
Korpia ei usko, että ennakkoluulojen syynä on suoraan rasismi tai tarkoituksellinen syrjintä. Moni työnantaja pelkää, että maahanmuuttajan koulutuksen taso tai työkokemuksen laatu ei ole riittävä.
Työnantajat epäilevät myös, että sopivatko maahanmuuttajat suomalaiseen työkulttuuriin.
Monelta osin nämä pelot ovat täysin turhia.
– Meidän verkoston osaajista lähes kolmasosa on valmistunut suomalaisista korkeakouluista. Noin kolmasosa verkoston osaajista on myös asunut Suomessa yli seitsemän vuotta.
Kolmenlaisia asiakkaita
Pointer Potentialin asiakkaina on kolmenlaisia yrityksiä. Yksi asiakasryhmä ovat yritykset, jotka kärsivät osaajapulasta, eivätkä ole saaneet hakemuksia tarpeeksi osaavilta hakijoilta.
Toinen asiakasryhmä ovat yritykset, joissa työyhteisön monimuotoisuutta halutaan tietoisesti lisätä.
– Silloin yritys on jo tehnyt päätöksen, että työssä pärjää englannin kielellä ja hakijalla ei esimerkiksi tarvitse olla suomalaista korkeakoulututkintoa.
Kolmas ja suurin asiakasryhmä Pointer Potentialille ovat kansainvälisesti toimivat pienet ja keskisuuret vientiyritykset.
– Usein näillä yrityksillä on tuntematon brändi, mutta he saattavat olla maailman johtavia omalla niche-alallaan. Heillä lähes koko tuotanto menee vientiin ja koko yrityksen DNA on täysin kansainvälinen. Heille on ihan samantekevää mistä osaaja tulee, kunhan hän osaa hoitaa hommansa.
Osaajat valmiita muuttamaan
Pointer Potentialin toimipiste on Helsingissä, mutta iso osa asiakkaista on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhtiö on etsinyt osaajia eri puolella Suomea toimiville yrityksille ja osaajia yhtiön tietokannassa on myös Pohjanmaalla.
Korpia uskoo, että vaikka Pohjanmaalla toimiva yhtiö olisi käynyt tiukalla kammalla läpi alueella asuvat osaajat, pystyy Pointer Potential auttamaan.
– Maahanmuuttajat ovat hyvin liikkuvaisia. Meidän verkoston osaajista noin joka neljäs on muuttanut työn perässä toiselle paikkakunnalle.
Tämä kuulostaa varsin isolta osuudelta. Korpia kertoo, että koska moni korkeakoulutettu maahanmuuttaja ei ole päässyt käyttämään taitojaan, ovat he valmiita muuttamaan, jos heille tarjotaan heidän taitojaan vastaavaa työtä.
– Kaikki koulutetut kaipaavat sitä, että saavat tehdä koulutustaan vastaava työtä. Sitä kautta voi rakentaa omaa identiteettiään ja ammatillista itsetuntoa sekä elättää itsensä ja perheensä. Se tarve ei muutu maahanmuuttajastatuksen myötä.
Osaaja löytynyt lähes aina
Korpia kertoo, että he ovat pystyneet löytämään yhtiöille osaajan keskimäärin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.
Pointer Potential toimii yhteistyössä erilaisten maahanmuuttajien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhtiö on myös aktiivinen maahanmuuttajien suosimissa sosiaalisen median yhteisöissä. Usein hakijat löytyvätkin ilman patistelua, kun Pointer Potential julkaisee oikeissa kanavissa työpaikkailmoituksen.
Korpia kertoo, että hakemuksia yhtiö saa työpaikkaa kohden yleensä 30-140. Pointer Potentialin asiantuntijat käyvät hakemukset läpi ja haastattelevat yleensä noin 20 henkilöä. Näistä Pointer Potentialin asiantuntijat valitsevat 5-8 henkilöä niin sanotulle short listalle.
Yritykset joutuvat väkisinkin tilanteisiin, joissa heidän on pakko rekrytoida monimuotoisesti.
Monimuotoisuus parantaa tulosta
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä monimuotoisempi työyhteisö on sitä parempaa tulosta yhtiö tekee.
Jos tämä ei vakuuta yhtiöitä maahanmuuttajien palkkaamisessa, on Korpialla toinenkin viesti.
– Yritykset joutuvat väkisinkin tilanteisiin, joissa heidän on pakko rekrytoida monimuotoisesti. Esimerkiksi Helsingin talousalueella joka kolmas työnhakija on vuonna 2030 maahanmuuttajataustainen.
Korpia kertoo myös nuorten asenteita mittaavista kyselyistä. Niiden mukaan tasa-arvoinen ja monimuotoinen yrityskulttuuri on nuorille ”äärimmäisen tärkeä vetovoimatekijä”.
Toisin sanoen yritysten johtajien täytyy tehdä päätös. Haluaako yritys kulkea etunenässä ja saada parhaat osaajat vai kulkea jälkijunassa ja menettää asemiaan, kun paremman työnantajabrändin yhtiöt vievät myös ne kantasuomalaiset uudet huippuosaajat?
– Nyt ei kannata laittaa päätä pensaaseen, vaan toimia.
LUE MYÖS: